Synttärit

Tänä vuonna syntymäpäiväni jäi häämatkareissun jalkoihin ja aika vähälle huomiolle omissa ajatuksissani. Mitäpä sitä enää tässä iässä muistelemaankaan... Silti merkkipäivä ei mennyt ohi huomaamatta, siitä pitivät ihanat ystävät huolen.

Sain ensimmäisen syntymäpäivälahjan jo kässämessumatkalla Jyväskylässä. Sisko oli hankkinut minulle lahjakortin Suomalaiseen kirjakauppaan, että voisin valita kirjan, joka aina muistuttaa minua hänestä. Nyt olenkin suurten pohdintojen äärellä... maailmassa on paljon hyviä kirjoja, mutta mikä niistä on se, jonka tällä lahjakortilla omakseni hankin... Täytyy tuumailla huolella! 

Lahjakortin kylkiäisenä tuli ihana metallirasiallinen uskomattoman hyvältä tuoksuvaa Teeleidin teetä. Voisin vain nuuhkia sitä tuoksua! Valkosuklaata, mansikkaa, kamomillaa.... Mieletön tuoksuherkku!

Koska varsinainen syntymäpäivä jäi lomareissun alle, muut muistamiset tulivat enimmäkseen vasta matkan jälkeen. Kuten nämä siskon postittamat kortit, joissa hän tarjoaa minulle juhlakahvit kakun kera.

Omat vanhemmat ja kummitäti kävivät meillä kakkukahveilla viikkoa ennen loman alkua. Sain isältä ja äidiltä ihanan kimpun pinkkejä neilikoita ja täydennystä reissukassaan. Kukista ei tullut napatuksi kuvaa ollenkaan, mutta vein ne matkalle lähtiessä esikoiselle iloksi.

Kummitäti tiesi, että olemme lähdössä pois kotoa eikä tuonutkaa kukkia tullessaan, vaan lahjakortin, jolla voin hankkia kukkaset myöhemmin. Hyvä idea! Tätäkään lahjakorttia en vielä ole lunastanut. Täytyy ensin miettiä tarkkaan, mitä haluan.

Reissussa ollessa hypistelin ja ihastelin oliivipuista pientä leikkuulautaa ja samasta kaupasta löytyi kaunis oliivipuinen kuksa. En osannut päättää, raaskinko näitä ostaa. Setä teki päätöksen puolestani ja hankki nämä minulle lahjaksi.

Korttikaverini Outsa oli lähettänyt ison kirjeen, joka ei taipunut meidän postilaatikkoon. Olimme jo matkalla, kun posteljooni oli jättänyt vain tiedon, että minulle olisi postissa moudettavana suurikokoinen lähetys. Hupsis vain, viimeinen noutopäivä oli ennen paluutamme. Onneksi, ONNEKSI, kirje kuitenkin oli vielä asiamiespostimme hyllyssä, kun vihdoin ennätin sitä kyselemään. Kuoresta löytyi kaikkea kivaa kevääseen.

Myös Ähtärin korttikaveri muisti vanhenemiseni,

samoin Klaukkalan kummit.

Pitkäaikainen työkaverikin onnitteli lomani loputtua. Sain kyltin tuunattavaksi ja ajankohdan aikaisuuden huomioon ottaen euroja keijunmekko-amppelia varten. Työkaveri olisi sen ostanut valmiiksi, jos ei olisi ollut pelkoa kylmistä öistä. Mutta tämä tapa oli hyvä, voin ostaa kukan sitten, kun voin olla varma, ettei sitä pakkanen palelluta.

Näin paljon onnea ja lahjoja. Kyllä olen onnekas, lämmin kiitos kaikille muistaneille!