Haitulaisia

Nyt kun muovipussien käyttöä pyritään vähentämään kaikin keinoin, kannan minäkin aina mukanani kangaskassia mahdollisten heräteostosten varalta. Kun esikoisen kanssa palasimme sunnuntaina kirppisostoksilta, oli kassini ulkopintaan tarttunut henkäyksen keveitä voikukan höityväisiä. Aika kiehtovia...

Esikoinen siis pyörähti viikonlopun vietossa kotimaisemissa. Perjantaina hän saapui ja silloin ehdimme tehdä pikaisen kirppiskierroksen Kympintorilla. Löytösaalis oli jokseenkin olematon.

Lauantaina ehdimme käydä moikkaamassa vanhempiani eli esikoisen mammua ja pappaa Luotojärvellä ja naapurissa hopeahääpäiväjuhlissa ennen kuin lapsi lähti ystävänsä ylioppilasjuhliin. Sunnuntain ohjelmassa oli kierros torilla kirppistapahtumassa. Niin keskityin nauttimaan harvinaisesta herkusta eli lapseni seurasta, etten napsinut yhden yhtä valokuvaa. Paitsi nämä höityväistutkielmat, vaikkei minulla makro-objektiivia olekaan. Ihan tavallisen kittiobjektiivin kanssa huseerasin,

 Voikukat ovat vihattuja levitessään laajalti kaikkialle. Mutta kun muuttaa ajattelutapaa, voi huomata, että nehän ovatkin aika upeita kasveja. Keltaiset kukat hehkuvat vihreän keskellä kuin auringot ja siemenpallot ovat myös hyvinkin taiteellisen näköisiä. Että aika hieno rikkaruoho... jos vaan voisi pysyä poissa nurmikoltamme!