Joulunpyhinä oli kyllä lumista, kuten perinteiseen jouluun kuuluukin, mutta muuten sää oli apean kaamosharmaa. Aurinko yritti muutaman kerran puskea näkyviin läpi paksusta pilviverhosta, mutta ne lyhyet hetket jäivät tyystin ikuistamatta.
Kiitos virkeän koiralapsen, en kokonaan hautautunut sisätiloihin pyhien ajaksi. Koiran aamu-, päivä- ja iltalenkit on pakko tehdä säässä kuin säässä. Koska kuopus arjessa vastaa koiran ulkoiluttamisesta yksin ja itsekseen, kotilomilla koiran ulkoilutus näyttää aivan itsestään siirtyvän äidin työksi. Ei se mitään, mukavahan tuon touhukkaan villokkaan kanssa on ulkoilla.
Harmaa sää ei saanut muita innostumaan ulkoilusta. Pelit ja kirjat vetivät pidemmän korren. Otin siis karvaisen kaverin taluttimen päähän ja lähdimme kaksin kiertämään talvisia polkuja. Kaunista oli vaikkei aurinkoa löytynytkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti