Adventtia kaikille

Tänään on ensimmäinen adventtisunnuntai ja linja-autoasemalla oli perinteisesti sanomalehti Itä-Savon ja seurakunnan yhteinen Adventin äänenavaus -tapahtuma.

Aamu alkoi kuitenkin kaikessa rauhassa kotona aamupalaa nautiskellen ja aamun lehteä lueskellen. Adventtikynttilässä liekki lepatteli ja joulukanterista löytyi lyhteen päällä istuskeleva talitintti.

Olin äänenavaustapahtumapaikalla hyvissä ajoin ja sain jo ovella hyppysiini ohjelmalehtisen ja palmunoksan. Löysin mainion paikan ohjelman seuraamiseen kakkoskerroksen kaiteen viereltä. Siinä tilaisuuden alkua odotellessani otteeni herpaantui ja palmunoksani leijaili kevyesti alakertaan. Hups!

Onneksi oksa ei pudonnut kenenkään niskaan ja alakerran penkkirivin päädyssä istui herrasmies, jolla ei omaa palmunoksaa ollutkaan. Hän nappasi hyppysiinsä pudottamani oksan, joten harmini kaikkosi. Oksa tuli kuitenkin käyttöön eikä tallautunut kulkijoiden kenkien alle.

Ohjelmassa oli Puhallinorkesteri Saimaan soittoa, puheita, haastatteluja, yhteislauluja (palmunlehteä olisin tarvinnut Hoosiannaa hoilatessani, mutta sujui laulaminen ilmankin) ja kirkkokuoron osuudet. Juontajat Tiina Ojutkangas ja Jani Lamberg pitivät huolen hyvästä, välittömästä tunnelmasta ja haastateltavat Mari Kulmala ja Niko Taskinen olivat lavalla kuin kotonaan ja jatkoivat juontajien aloittamalla hyvänmielentiellä. Aamulla laiskotti ja olin jo jättää koko tapahtuman väliin. Onneksi tuli lähdetyksi, kyllä kannatti! Iloisen mielen sain kaupanpäällisiksi.

Perinteeseen kuuluu myös Itä-Savon tarjoama Sauli Kekin keittämä joulupuuro. Heti äänenavauksen päättymisen jälkeen puuropadalle on valtava tungos.

Koska kaupungin paras kirpputori on linja-autoasemalla, pyörähdin sinne käytäviä koluamaan pahimman puuroryysiksen ajaksi. Löysin ruusuisen neuletakin ja ison, ihanan peltilaatikon. Kassalla kuulin, että kirppari on ollut saman omistajan luotsaamana nyt kaksikymmentä vuotta ja sen kunniaksi tarjolla oli kääretorttukahvit. Pitihän ne kahvit hörpätä, vaikka puuropadan kutsu jo kuuluikin. Muistin kuvaamisen vasta siinä vaiheessa, kun kääretortusta oli jäljellä enää sikkare ja vain tilkka kahvia pahvimukin pohjalla. Eli ei kuvaa siitä tarjoilusta, harmi.

Puuronnälkäisten jono oli jo selvitetty ja pääsin osille ihan pienen jonotuksen jälkeen. Tämä puuro oli kunnollista, maitoon keitettyä ja maukasta. Toinenkin kauhallinen olisi maistunut!

Päivän puuhiin kuului vielä vähän joulushoppailua, lahjavalmistusta ja muita salaisuuksia. Joulu lähenee...