sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Ruusuisin terveisin

Enpä olisi vuosi sitten keväällä uskonut, kuinka paljon iloa voi muutaman euron markettiruukkuruusuista olla! Istutin ostokseni kotona isompiin astioihin ja kukat kiittivät siitä kukkimalla koko kesän ihan vimmatusti. Syksyllä kaivoin juurakot talvehtimaan kasvimaan multiin ajatuksella, että katsotaan miten käy.

Hyvin kävi. Melkein joka juurakossa alkoi näkyä elon merkkejä kevään edetessä kohti kesää. Siirsin versomaan lähteneet juuripaakut taas ruukkkuihin kasvimaan tekemisen edestä ja nyt saan iloita jälleen vallan villistä kukinnasta.

Keltaisen ruusun sain äidiltä ja isältä. En kai sentään minkään merkkipäivän takia, mutta ehkä vain tuliaisena. Se oli ruusuista ainoa lajiaan Pirkkaa, muut ovat S-kaupan kukkia. Tämä preerian keltaruusu on pistänyt parastaan (ja S-kaupan kukille luun kurkkuun) jo koko viime kesän ja tänä vuonna se on venynyt ihan hurjiin mittoihin, vaikkei sen ruukku edes ole suuren suuri. 


Jaksan harmitella muoviruukun rumuutta ja haaveilen kauniimmasta suojaruukusta. Tosin, kun kukka on noin hieno, ei kai kukaan ruukkua edes huomaa...


Nuppuja on vielä paljon jäljellä joten kukinta ei pääty hetkessä. Ihanaa!




Toisetkin ruusut kukkivat runsaasti ihan kunnollisen kokoisin kukin. Varren mitta näissä vain on huomattavasti lyhyempi kuin keltaruusulla. Sinänsä ei varren pieni mitta haittaa, pysyvätpä paremmin purkit pystyssä. Ja pienikin on kaunista!






Omasta maasta kaivettujen juurakoiden kukinta alkoi tietenkin myöhemmin kuin kasvihuoneista kauppoihin tuotujen kukkien. Mutta mikäs kiire tässä, eiköhän jokainen nuppu aukene ajallaan ennen kuin kesä kääntyy syksyksi.




Lankaköynnöksetkin talvehtivat omassa kasvimaassa lumipeitteen alla ja lähtivät hurjaan kasvuun uuden kevään koitettua. Samoissa purkeissa olevat ruusut kärsinevät tilan ja lannoitteen puutteesta, sillä nuput avautuvat hirveän hitaasti ja kukat jäävät aika pieniksi. Tosin näiden kimpussa on yrittänyt kirva-armeija tehdä tuhojaan jo useampaan otteeseen, että sekin voi kasviparkoja vähän vaivata.


Pääsköön nyt vielä tuo mahdottovasti kukkiva miljoonakellokin ruusujen kanssa samaan postaukseen. Tämä oli kyllä ihan loistovalinta yhdeksi Tolvanniemen tarjouksen amppeleista. Kukka ilahduttaa silmää ihan joka päivä!



6 kommenttia:

  1. Kauniita,ruusuja.
    Kyllä tämä kesä on ihana!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesä ON ihana <3 Luonto tarjoaa ylettömän paljon kaikkea kaunista ja ihmeellistä <3

      Poista
  2. Ruusut on niin ihania.
    Minulla äitienpäivä ruusut kukkivat maahan istettuina vuosia, kunnes joku talvi ei ollut lunta ja pakkanen ne varmaan sitten tappoi.
    Mukavaa jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talvi voi kovasti koetella kasvien kestävyyttä. Viime talvi oli julma isommille ruusupuskille, mutta juuresta kasvaa uusia versoja. Aina ei käy yhtä onnellisesti.

      Aurinkoa päivääsi!

      Poista
  3. Hyvässä hoidossa kaikki kukoistaa ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän se tässä kummaa onkin, kun enhän edes hoida noita... Vähän vaan kastelen :o

      Poista