Pinkin korvapuustipäivän kaverikahvit

Eilen oli kansallinen korvapuustipäivä ja ajattelin juhlistaa sitä alustamalla pienen pullataikinan ja pyöräyttämällä pari pellillistä korvapuusteja. Palkkatyöstä päästyäni suunnistin siis ensin kauppaan hiivaostoksille, mutta työpaikan pihalla piti kiirettä pidätellä sen verran, että sain kuvattua koko päivän jatkuneen railakkaan tuulen aikaansaannokset. Puhuri oli kasannut hauskat ja kauniit lehtivallit työpaikan pihamaalle.

Kotiin kerettyäni sain yllätysviestin ystävältä. Hän kyseli, josko voisi tulla pistäytymään myöhemmin illalla. Oi, sehän oli hauska yllätys ja toivotin hänet tervetulleeksi.

Tämän viikon pakkopullatyö on puutarhan varustaminen talveen ja olen jo aloittanut kaikenmaailman puskien siistimisen ja alasleikkaamisen. Olin varannut joka illalle oman siivunsa puutarhapuuhista ja niinpä nyt säntäsin viivana hoitamaan tiistain osuuden. Sitten kiireellä muuttumaan puutarhurista leipuriksi...

Lokakuu on pinkki kuukausi. Ostamalla Roosa nauha -tuotteita voi tukea rintasyövän vastaista taistelua ja värillä voi muutenkin ilmaista tukensa syöpään sairastuneille. Kulhoni ei ole virallinen Roosa nauha -tuote, onpahan vain Lidlin tavarakorista tehty löytö, mutta sai nyt kunnian toimia virallisena alustusastiana.

Niin täpinöissäni olin illan vieraan odotuksessa, etten todellakaan muistanut kameran olemassaoloa ja kuvaamista läheskään kaikissa leivonnan vaiheissa.

Sillä aikaa kun pullat paistuivat uunin lämmössä, valmistelin jo kahvipöytää pinkillä teemalla. Muhkea hortensian kukka siirtyi terassin kukkapurkista maljakkoon. Lankaköynnöstä nappasin hortenisalle kaveriksi muutaman oksan.

Hyvin rattoisasti vierähti iltahetki rupatellen ja kahvitellen. Ystävät ovat arvokasta pääomaa! <3

Kun saattelin sitten ystäväni ulko-ovelle illan päätteksi, ihastelin vielä rapun vierellä pimeydessä loistavaa uutta kynttilälyhtyä, jonka olen saanut toiselta ystävältä.

Ystävät ovat kuin kynttilät. Tuovat valoa, iloa ja lämpöä pimeään.

(Hirmu filosofista... höh.)