Torstaiaamu Seinäjoella valkeni aurinkoisena, mutta edelleen melko vilpoisena. Onneksi suunnitelmissamme ei ollutkaan rantalekottelua vaan reissu Kauhavalle ja Lapualle. Autossa istuessa ei viileys haittaa.
Ensin tietysti mentiin aamupalalle. Hotelliaamiaiset ovat ylellistä luksusta ja tulee napsittua lautaselle paljon herkkuja ja syötyä kupu killalleen. Lakeuden aamiaishuoneessa oli ensimmäisenä tarjolla makeita paloja, mutta näitä en ottanut. Muut hyvät veivät voiton kekseistä ja muista imelloksista.
Paikallisherkkujakin oli tarjolla. Tyrnimehushotti oli tosi hyvä, luonnonjukurtin päälle ripottelin mustikalla ryyditettyä lesettä, mutta nyt en enää muista mitä lesettä se oli... Voi tätä reikäistä päätäni!
Aamiaisen kruunasi paikallisherkku leipäjuusto (vai onko se juustoleipä?) Jos vielä olisi ollut lakkahilloa, niin a'vot! Mutta hyvältä maistui narskujuusto vadelmahillonkin kanssa.
Aamiaisen jälkeen auton keula kääntyi kohti Kauhavaa. Lapuan seudulla katselimme suurien tuulimyllyjen rattaiden verkkaista pyörintää. Siellä ne jauhoivat kansalle sähköä ekologisesti. Minun mielestäni eivät pilaa maisemaa vaan tekevät siitä mielenkiintoisen...
Kymmenen hujakkeilla olimme Iisakki Järvenpään puukkotehtaan myymälän pihassa. Tämä oli se retkemme käynnistänyt voima ja ponnin... Setä tuossa keväällä loihe lausumaan, että haluaisi käydä Kauhavalla, siellä kun on se puukkotehdas. Minä mietin kaksi sekuntia ja ilme kirkastui: "Joo, siellä on myös Lankava!" Eli siitä se lähti, kesälomareissun suunnittelu.
Puukkotehdasta vastapäätä oli myös upea kirkko.
Ensin sinne puukkotehtaalle... Pihassa oli pysäköitynä historian havinaa ja kyydissä kattavasti esille tehtaan tuotantoa.
Sillä aikaa kun setä suoritti ostoksia, minä katselin ympärilleni ja napsin kuvia ihan luvan kanssa. Esillä oli monia myynnissä olevia puukkoja ja lisäksi vitriineihin oli koottu kattavasti tehtaan historiaa. Vitriinien lasit aiheuttavat kuviin kurjia heijastuksia, mutta ehkä näistä jotain osviittaa saa tarjonnasta.
Puukkojen ihastelun jälkeen kävelimme lähemmäs kirkkoa ihastelemaan sitä.
Kirkon pihassa oli sankarivainajien haudat ja muistomerkki.
Lähellä Lankavan myymälää oli Kauhavan kirjasto, jossa on myös puukko- ja tekstiilimuseo. Se oli seuraava eteppimme.
Pihassa oli Eero Hiirosen Puukon synty -patsas. Sen on lahjoittanut Lions Club Kauhava vuonna 1985.
Näyttelyssä oli esillä paljon kaikenlaista. Täällä oli todella haastavaa ottaa kuvia, valaistus oli ongelmallinen, samoin lasivitriinien heijastukset. Moni kuva meni poistoon. Mutta on näitä silti ihan riittävästi, heh.
Aika iso puukko!
Pyörähdimme vielä läheisen kauppakeskuksen kirpparilla, mutta mitään sieltä ei löytynyt mukaan otettavaksi. Kauhavalla olisi varmasti ollut vielä monenlaista nähtävää, mutta nyt teki mieli jo Lapualle, jossa ainakin tiesin olevan kiinnostavia kohteita... Internetistä olin nähnyt. Siis apua, seuraavana Lapua!
No ny oli komiaa! Naistenpuukot sirosti pitsiliinalla...
VastaaPoistaNiinpä, samaan somaan asetelmaan kiinnitin huomioni minäkin :)
PoistaJa nyt huomaan, että postauksen lopusta puuttuu toteamus, ettei niitä puntareita näkynyt postauksessa, kun ei niitä näkynyt muutenkaan missään. Turhaan tuli tuollainen klikkiotsikko keksittyä ;)
Hokema puukoista ja puntareista tulee alunperin Erkki Salaman jenkasta Pohjanmaan junassa. Jenkka on levytetty talvisodan aikana. Jenkassa lauletaan seuraavasti: "Sompissa ollaan ja Kauhavalle tullaan./Ravintola-asema, ja tarjoilu naseva./ Puukkoja puntareita ynnä muita virvokeita." Niin että ei ihme, jos ei puntareista ollut näköhavaintoa :D
PoistaKiitos Juha matka tarinasta sinulle .Kaikki niin tuttua mutta hauskaa katsoa kuvina toisen kertomana. Hyvää loppukesää sinne eteläpään navalle.🎯💕
VastaaPoista