Hetki Iltasadussa

Haluaisitko uinua Kesäyön unelmassa, painaa pääsi pielukseen Kulkurin kulmassa tai nukahtaa Iltasatuun? Miltä tuntuisi ajatus heräämisestä uuteen ihanaan aamuun keskellä Romanssia! Se on mahdollista! Annas kun kerron!

Ähtärissä vanha pappila on saanut uuden elämän ihanana, sympaattisena,  hemmottelevana ja kutsuvana matkustavaisten kotina. Uudet omistajat olivat ostaneen rakennuksen vuosi sitten elokuussa, huhkineet hiki hatussa remonttia läpi talven ja huhtikuussa 2019 kotilosta kuoriutui upea perhonen, Vanha Pappila Hetki.

Kun suunnittelin tämän kesän lomareissuamme, etsin majoituspaikkaa Ähtäristä tai lähialueilta. Googlasin visitähtäri ja päädyin Ähtärin matkailusivuille. Katselin majoitustarjontaa ja olin vähän huuli pyöreänä, kun ei mikään oikein heti napannut. Vanha Pappila Hetki vaikutti kyllä hyvältä, mutta siellä ei ollut "omia" vessoja eikä kylpyhuoneita. Nämä tuiki tarpeelliset tilat olivat kaikkien matkustavaisten yhteiset ja käytävillä. Mitenhän se mahtaisi toimia?

Hetken nettisivut kuitenkin lumosivat minut. Sen tarina oli vetoava ja sydämellinen. Kuvat sivustolla oikein kutsuivat käymään. Ehkä selviäisimme yhteisvessoista... eihän sitä tiedä, jos ei kokeile. Siis rohkeasti varaamaan!

Perjantaina saavuimme majapaikkaamme viiden ja kuuden välillä. Aika hienolta näyttää... 

Kaikki kuvat on edelleen otettu kännykällä, koska kameran akku oli edelleen tyhjä. 

Iso eteinen oli kalustettu kutsuvaksi ja viihtyisäksi.

Eteisessä oli suloinen Pikku puoti lumoavine tavaroineen. Teki mieli ostaa kaikkea, mutta pidin järjen päässä ja kukkaron kassissa.

Kahvilakin oli vielä auki ja vitriinissä päivän viimeiset herkut huutelivat nautiskelemaan. Satuimme paikalle hetkellä, jolloin paikalla oli koko joukko muitakin asiakkaita, mutta saimme oikein lämpimän vastaanoton tuossa tuokiossa. Täytimme hotellilomakkeen ja isäntä lähti näyttämään meillä vieraiden yhteiskäytössä olevat tilat (tv-huone, pikkukeittiö, iso terassi, vessat ja kylppärit) ja sitten pääsimme huoahtamaan omaan pikku pesäämme, huoneeseen nimeltä Iltasatu.

Meillä oli ikioma minipieni parvekekin ja siellä tuoli, jossa istuskellessa olisi hieno näköala järvelle. Jos sää olisi ollut lämpöisempi, olisin kyllä neuleeni kanssa viettänyt meditaatiohetken tuossa jakkaralla.

Lampunvarjostin oli ihastuttava, mutta sellainen, etten tyhmänä järki-ihmisenä tuollaista ikinä voisi kotiini ostaa. Pelkäisin sen olevan aina ihan pölyn vallassa. Tämä ei kyllä ollut yhtään pölyinen, kai se jokaisessa siivouksessa tomutetaan...

Asetuttuamme hetken, alakerran kahvilan herkulliset vohvelit alkoivat kummitella mielessä. Päätimme kipaista kysymään, vieläkö niitä saisi.

Saihan niitä! Odotellessa siemailin hyvää Poikain Parhaat -jääteetä. Se maistui mukavan raikkaalle ja pirteälle, makuna rooibos ja sitruuna. Odotusaika ei ollut lainkaan pitkä, kun jo saimme eteemme herkulliset savulohitäytteiset vohvelimme. Voi että maistui!

Syötyämme kurkistelimme vielä hotellin tiloihin ja jopa niihin huoneisiin, joissa oli ovet avoinna eli asukkaat eivät ilmeisesti vielä olleet saapuneet. Aivan ihastuttavia huoneita! Olin lumoutunut!

Yhteiskäytössä oleva suuri terassi

Pikkukeittiö, jossa voi keittää itselleen teetä tai kahvia. Jääkaappiin olisi voinut laittaa omia eväitä.

Voiko Hetki-hotellissa enää osuvampia astioita olla?

Tämä huone lienee Runoilijan kulma.

Tämä on Romanssi.

Tervetuloa kurkistamaan Siniseen Hetkeen!

Vuorossa Valotar.

Viimeisenä vielä Kulkurin Kulma.

Kuvaamatta jäivät Kipinäkammari, Kesäyön Unelma ja Pikku Kappeli. Kahdessa ensin mainitussa oli ovet kiinni, joten asukkaat olivat jo saapuneet. Pikku Kappeli olisi ollut ainoana alakerrassa, sinne saisi tulla lemmikitkin. Tätä huonetta en missään vaiheessa huomannut.

Käytävillä oli upeita isoja... hmm... miksihän niitä voisi kutsua... sellaisia valtavan kokoisia tauluja, jotka eivät oikeasti siis ole tauluja eikä se ole ihan pelkkää tapettiakaan. No, isoja ja upeita, sisustuselementtejä. Niistä en tullut kuvaa napanneeksi. Sitten siellä oli hauskasti tällaisia pelkkiä taulunkehyksiä. Tämä oli mielestäni vallan hauska oivallus!

Aamupala tarjoiltiin isossa salissa, joka myös kahvilana toimii. Ihanan tunnelmallista!

Aamupalalla oli mistä valita ja kaikki oli niiiin hyvää. Sämpylät olivat vasta paistettuja ja lämpimiä, appelsiinimehu vaikutti vasta puristetulta ja puuroa oli haudutettu kauan ja rakkaudella. Kahvimukiksi valitsin jättisuuren kolpakon ja vasta myöhemmin tulin ajatelleeksi, että ehkä se olikin teemuki... hups. Vähän nolostuin, mutta vielä nolompaa olisi ollut lähteä sitä tässä vaiheessa vaihtamaan. Kahvi oli muuten niin hyvää, että hain sitä vielä lisääkin ja nappasin jälkipalaherkuksi mokkapalaa. Kyllä tällä tankkauksella selviäisi pitkälle päivän patikalla!

Lähtöä tehdessämme kysyimme vielä, olisiko mahdollista ostaa termosmukeihimme kahvit täältä. Olihan se mahdollista ja omistajapariskunta oli niin ystävällinen, että saimme kahvit aamupalan lisänä eli maksutta. Se oli hyvin ystävällistä, kiitos!

Kahvilan vitriiniin oli jo ilmestynyt herkku poikineen ja isäntä heittikin, että saisiko olla kahvin kaveriksi vielä jotain vitriinistä. Olen yllytyshullu, mutta nyt ei tarvinnut edes paljon yllyttää... Vähän topputtelin, kun eihän hienoja leivonnaisia miten metsässä kuljettaisi. Mutta emännällä oli ratkaisu tähänkin pulmaan: heille oli juuri kokeilun vuoksi hankittu hampurilaisbokseja, joihin leivonnaiset voisi sujauttaa. Pitihän meidän sitten tietenkin auttaa ja testata, toimisiko nämä pakkaukset tosi toiminnassa. Onneksi sedällä sattui olemaan lompakkokin käden ulottuvilla, joten saimme lunastettua herkut mukaan. Kääretorttuleivokset huusivat kovimmin, eli halusin mukaamme sellaiset, kävisi sitten patikoinnilla miten kävisi...

Sellainen ongelma oli vielä, ettei noita leivoksia saisi ilman lusikoita kunnialla syötyä. Onneksi Ähtärissä oli K-kauppa ihan keskustassa, joten kipaisimme sieltä ostamassa biohajoavat lusikat ja vielä muovipussit, joihin sujautimme torttuboksit ihan kaiken varmuuden varalta.

Miten niiden leivosten kanssa sitten kävi? Siitä kerron seuraavassa postauksessa. Pysyhän mukana!

Vielä en nyt pistä pillejä pussiin ja riimejä reppuun, vaan kehun vielä tätä majapaikkaamme. Jos vielä joskus liikumme Ähtärin suunnalla ja olemme yöpaikkaa vailla, Hetki on ehdottomasti valintamme. Yhteisvessat ja -kylppärit toimivat yllättävän hyvin, kukaan ei jäänyt niihin asumaan. Vain aamulla joutui pikkuisen odottamaan vuoroaan, mutta vain hetken.

Olisi hauskaa käydä myöhemmin katsomassa, pysyykö kaikki ennallaan vai mitä muutoksia on tullut...Oli kyllä niin pieteetillä ja hyvällä maulla remontoitu paikka ettei tosikaan ja isäntäväki oli niin sympaattinen, että tuntui kuin olisi mennyt ystäville yökylään. Lämmin suositus kaikille matkustavaisille: Vanha Pappila Hetkessä yöpyminen on taivaallista, hyvä Hetki keskellä arkea.

PS. Tämä ei ole mikään maksettu mainos, vaan ihan omasta tahdosta ja halusta kirjoitettu juttu, jossa ei liioitella. Menkää ja todetkaa itse!