Aamupäivä Alavudella

Perjantaiaamuna herkuttelimme vielä Lakeuden aamiaisella (karviaishillo EI ollut hyvä valinta leipäjuuston kaveriksi) ennen kuin nostimme kytkintä ja jätimme Seinäjoen taaksemme. Oli se kiva kaupunki, jossa olisi voinut viettää aikaa enenmmänkin. Nähtävää olisi riittänyt.

Seuraava pysähdyksemme oli Alavudella. Tarkoitus oli mennä taidekeskus Harrin näyttelyjä katsomaan, mutta olimme liikkeellä liian aikaisin. Harri avautuu vasta kello 12. Niinpä menimme kirjastoon miettimään toimintasuunnitelmaa.

Tässä kirjastossa nappasin vain pari yleiskuvaa oven suusta.

Onneksi heti sisääntulossa oli paikallinen matkailuesite ja istahdin sitä tutkimaan lukusalin penkkiin.

Ikkunalla oli ihana pieni veistos.

Olisimme voineet lähteä kiertämään  Pahajoen luontopolkua ympäri Alavudenjärven tai mennä jollekin lukuisista kirpputoreista. Mutta tuumittiin sitten, että ajankäytön kannalta fiksuinta oli kuitenkin ajella edestakaisin ja käydä Suomen suurimmassa kyläkaupassa nyt, odotellessa. Oman aikansa siellä käyminen kuitenkin ottaisi, ja olisipa sitten käyty.

Alun perin meillä ei ollut aikomustakaan käydä Tuurissa tuhlaamassa kallisarvoista aikaa, mutta kun esikoinen kuuli meidän ajelevan seudulla, hän toivoi meidän hakevan kaupasta hänelle tietynlaisen mekon. Mitäpä sitä ei vanhemmat jälkikasvunsa toiveesta tekisi... Ja onhan tuo Keskisen kauppa uskomaton nähtävyys sinänsä.

Ensin ajoimme vahingossa hotellin pihaan... Aikamoinen lukaali!

Löytyihän se kaupan puoli. Ihan ei perinteiseltä kyläkaupalta näytä!

Ihan ei ole tavallisen kyläkauppiaan pirssi tätä kaliiperia...

Eikä missään muualla ole kyläkaupassa meidän omakotitalon kokoista sisääntuloaulaa ja siellä jättikokoista enkelipatsasta hevosenkenkä kädessään...

No, Tuurissa on kaikki suurta. Myös nämä mekot, joita esikoinen havitteli. Eli M-kokoinen mekko oli minulle auttamattoman pitkä, mutta esikoiselle se varmaan olisi hyvä.

Ei muuten ollut mitenkään helppo nakki löytää tiettyä mekkoa kaiken sen tavarapaljouden keskeltä! Varsinkaan kun myyjätkään eivät tienneet tai tunteneet kuin suppeasti oman osastonsa tuotteet. Ihan ihme oikeastaan, että ihan vahingossa satuin kulkemaan sen telineen ohi, jossa nämä mekot roikkuivat heti sen jälkeen, kun olin esikoiselta saanut tiedon, että pitäisi etsiä Junarose-merkkisiä vaatteita.

Ostinko jotain itselleni? Monenlaista syyshoukutusta oli esille laitettu ja silmäripset pitkinä niitä katselin. Mutta ajattelin sitten, että keskityn vaatehankintoihin kotikaupungissa sitten joskus, kun olen itsekseni liikenteessä. Yhden tolkkuhalvan kesähellemekkosen nappasin mukaani lennossa ja kotona sitä sovittelin ja hyväksi havaitsin. Ostin myös ihan höperön heräteostoksen eli runoiltua vessapaperia paketin, heh. Ihan kuin sitä ei oman kaupungin kaupoista saisi!

Siellä Keskisen kyläkaupassa hurahti helposti se parituntinen, joka piti odottaa taidekeskuksen avautumista. Kyläkaupan ympäristössa on nykyään niin paljon kaikenlaisia ajanvietehoukutuksia, että siellä menisi helposti pari päivää: ostosryntäilyn lisäksi paikalla voi mm. harrastaa minigolfia tai mennä tivoliin tai seikkailupuistoon tai kirpparille tai ralliautonäyttelyyn tai syömään tai kahville ja paikoissa riittää valinnanvaraa!

Me kuitenkin palasimme takaisin omia jälkiämme Alavuden keskustan tuntumaan. Taas löytyi tuulimylly! Vähän vanhempaa kaliiperia kuin ne Lapuan myllyt.

Taidekeskus Harrin näyttelyistä kiinnosti erityisesti tuo naivistisen taiteen näyttely, sillä Taidekeskus Väinölän Naivistit Varkaudessa -näyttely taitaa tänä kesänä jäädä näkemättä.

Paikalla on oma sotaisa historiansa, siitä muistona pihalla nökötti tykki.

Kassan takana istui iloinen naishenkilö, jolle maksoimme pääsymaksumme ja astuimme sisään. (Tällä reissulla ei muuten ollut museokortista mitään hyötyä. Kaikkiin vierailukohteisiimme piti pulittaa aitoja euroja tai sitten, jos oli hyvä mäihä, pääsi ihan maksutta.) Ensin kurkkasimme omituisten esineiden näyttelyyn ja olihan siellä ihmevempaimia.

Seuraava esine on vinkeän näköinen ja menisi vaikka koriste-esineestä. Mutta sillä on ihan oikea käyttötarkoitus, jota en kyllä olisi keksinyt, jos en esitteestä olisi lukenut.

Yllä oleva kapistus on autonrenkaan paikkauksessa käytettävä apuväline. En kyllä jaksa keksiä kuinka tuo rautahäkkyrä saataisiin auton renkaan sisään ja tukemaan rengasta reiän tutkimista varten, mutta kai se sitten sellainen on, kun esitteessä niin sanotaan.

Seuraava ihme-esine voisi olla tarpeellinen minullekin. Ja muille neuloosin vaivaamille.

Se on nimittäin lankakeräkoppa, jossa eri väreille on omat lokeronsa.

Mikäs ihme tämä sitten on?

Ihan meni aivot solmuun noita omituisia värkkejä ihmetellessä. Oli parasta siirtyä taiteen pariin!

Taiteilija Sergei Arhipov

Markku Mäki: Gunnar vierasmaalainen

Markku Mäki: Mr. Kärsis

Matti Laine: Matkakuumetta

Seuraavat kolme teosta ovat Talvikki Lusan veikeitä kissapotretteja, tykkään!

Talvikki Lusa: Mitähän tuli tehtyä?

Talvikki Lusa: Kaverit kylässä

Talvikki Lusa: Ahdin apumiehet

Raija Männistö-Koski: Ihastuksen ensiaalto

Kikka Nyren: Pöllöviisikko

Kikka Nyren: Kissaperhe kukkien keskellä

Löytyi taas minulle sopiva taulu!

Stig Jansson: Lähituote

Raija Männistö-Koski: Veivaahan ukkoseni

Mukava pieni naivistinäyttely, mutta kun on Varkauden mittakaavaan tottunut, tämä tuntui loppuvan kesken. Onneksi samalla lipulla pääsi ihmettelemään myös pysyväisnäyttelyt eli valtavan Kauko Välimäen Arabian maitokannukokoelman, Toivo Kuula -huoneen ja taitelija Matti Annalan muistonäyttelyn.

On siinä kannu poikineen! 

Lasiovien heijastusten takia en saanut kunnon kuvia yksityiskohdista. Vähän yritin, mutta luovutin pian, sillä yrittäminenkin oli ajanhukkaa.

Matti Annalan muistonäyttelystä muutama otos:

Toivo Kuulan kammarista:

Noin, päivän taideannos oli nautittu. Nyt olimme valmiit lähtemään kohti Ähtäriä. Matkalla piti tosin käväistä Töysän kenkätehtaan myymälässä sovittelemassa monet kengät, mutta ilman uusia jalkineita kuitenkin kaupasta poistuimme. Työkengät olisin voinut hankkia, mutta ihan mieleisiä ja sopivan kokoisia ei sattunut vastaan tulemaan, vaikka valikoima oli valtava.

Pian olemme yhdessä reissun etukäteen odotetuimmista kohteista. Maltahan vielä hetki!