Pinnalla

Koska lauantai oli aprillipäivä ja kaksi kuukautta sitten varattu kampaajakäynti ei onnistunutkaan työkiireiden takia, suunnistin parturin penkkiin maanantaiaamuna. Se olikin ainoa mahdollisuus koko viikolla, joten kävi ihan mäihä, että uusi aika katkaisuhoitoon järjestyi näin kivuttomasti ja lyhyellä odotusajalla.

Kello moikui herätysääniään maanantaina kuudelta. Ulos katsoessa oli silmät pudota päästä. Talvi! Taas täällä? Ei auttanut kuin lähteä hankeen kahlaamaan.

Onneksi autot olivat jo vähän tehneet tallustelulle uraa.

Vitivalkoisen lumen lisäksi maisemaa valaisi aamuinen aurinko. Oli kovin kirkasta!

Eikä aikaakaan, kun olin jo keskustassa. Sielläkin oli ihan talvi.

Maisemassa oli nähtävissä myös välähdys tulevasta.

Siellä se päämäärä jo häämöttää...

Olin varhaisen aamun ensimmäinen asiakas. Tyhjältä näytti salongissa.

Kun väri oli saatu päähän, sain kupillisen kahvia lehdenluvun kaveriksi. Anna-lehdestä löytyi niin sopiva otsikko!

Uutta väriä ja lyhentynyt letti. Kylläpä taas ilme siistiytyi kummasti. Mikäs se oli työhön kipaista, kun oli tukka hyvin!

Niin ja iltavuoron jälkeen aamun lumisuus oli kuin öinen painajaisuni... ollutta ja mennyttä, pois sulanutta. Kyllä kevät vielä pitää pintansa ja sinnittelee, Ihanaa!