tiistai 6. syyskuuta 2016

Säilöjän säkeet 2: Punaiset keitokset

Mummolan pensaissa ol niin paljo herukoita 
ettei tarvinnu kaivella puskien perukoita
vuan astiat täyttyvät suit sait,
eikä kukkaa kerinny kyllästyy kait.

Kotosellekkii marjoja poimittiin ylen miärin,
oishan marjojen puskiin jättämine niin kohtuuttoma viärin.
Herukkamehhuu ei ennee tarvinnu kelleen keittee, 
vua viimesin sualis pit tuumaustauvon ajaks pakkaseen heittee.

Aikomus ol uutta ohjetta kokkeilla
ja marjoista hyytelöä kokkailla.
Siihe ol resepti Kodin kuvalehessä,
ohjeen toimivuus testattii tehessä.

Punaherukkahyytelö


n, 1 kg punaherukoita
4 dl vettä
1 kg hillosokeria


Ensin marjat kattilaan tellee,
survinta näytä niille niinku kellee.


Heitä perrään vettä
ja sit tulta kattilan alle että
keitos suap kiehuu vartin verran 
kunnes se kuavetaan siivilän läpi kerran
tai toisennii
ettei liemeen jiä yhtää roskii.



Jätä mehu hetkeks huiloomaa
ennen ku käyt sakkoo pinnalta kuorimaa.

Paa liemi takasi kattilaa,
ja heitä sokeri sekkaa.
Elä hötkyile eläkä laita padan alle lämpöö liikoo
hellästi pienelä tulela kuumentamine piisoo.

Eläkä kesken keittämisen turhaan hämmennä keitosta,
kymmenen minnuutin kuplimisen jäläkeen pitäs olla valamista.

(Paitsi ettei miun mehu meinannu hyytyy lainkaan,
mitenkähän pitkään sitä oikeestaan pokkuuttoo sainkaan?)

Tie testi;
Jiähytetyle lautasele ruokalusikallisen lientä laittoo suappii
ja sitte se lautane lätäköineen hetkeks jiäkuappii.
Ku lätäkkö on jiähtyny tarpeeks tovin,
veihelä vetteissä jiäp lätäkön keskele ura kovin.
Jos ei lätäkköön tule mittää urroo
ni sitte kokki yhä keittää lientä ja sen kansa turroo.

Ku hyytelö on hyytyväksi valamista,
ota kattila pois kiehumasta.
Anna huilata tovi,
sillä kiire ei sovi.

Ota ja kuori vuahto pinnalta lusikala,
peitä vanhala lehelä työskentelyala
ja lasipurkkii valuta lientä kuumoo,
eläkä suotta aikaile ja tuumoo
sillä ku on purkeissa kannet piälä,
on säilöntätouhussa valamista tiälä.

Jos on säilöntähomma keppee
ei vielä heti sen jäläkee täti leppee.
Keitokset kuohuivat kattilasta yli
ja kovin on tahrainen lieden syli.

Purkittajallakaa ei ollunna vakkaa käs,
kas ku on suojana ollu liinakii ihan läikikäs.
Siivous on aina säilöjän seuraava askel ja hyppy
ku on puunattava vielä jokkainen läikkä, ryppy ja nyppy.



Vuan ku täyttyy hyytelöpurkeista ikkunan piel,
on säilöjälläkii hyvä miel.




Ku purkittamisesta ol kulunu muutama päivä ja yö
piti tädin kokkeilla, onnistuko työ.
Maistelin ja tuumin:
"Kyllähän tätä syö!"



Pittääpä tässä vielä lopuks kehhuu,
jotta tännää Kotosella valamistu monta pulloo hyvvee puolukkamehhuu!


5 kommenttia:

  1. Ja taas on Kotosella hyviä herkkuja tuleviksi kuukausiksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ja jos olisi tolkun immeinen, niin lopettaisi herkkujen syönnin kokonaan!

      Oliko vaikea lukea murrekirjoitusta? Ainakin sitä oli hankala kirjoittaa, koko ajan meinasi tulla kirjakielisiä sanoja sekaan. :P

      Poista
    2. Murteet ovat aina vähän työläitä, mutta kyllä se lukeminen alkoi sujua muutaman säkeen jälkeen ;)

      Poista
  2. Sulle on jotain mun blogissa...

    VastaaPoista