Matkustellen

Lauantaiaamu valkeni sateisena, mutta sillä ei ollut mitään väliä. Kotosen kotiväen suunnitelmissa oli jo viikkotolkulla tämä päivämäärä siintänyt ostosparatiisiin suuntautuvan retken toteutumisajankohtana. Olihan päivä siitä harvinainen, ettei kukaan meistä neljästä ollut töissä, mutta Kotosen sedän piti kuitenkin joutua yöksi toimeen. Nuoren parin kotiin oli tarkoitus hankkia Ikeasta ja Matkuksen ostoskeskuksesta tavara jos toinenkin ja ostoslistaa oli laadittu pitkään ja hartaasti. Itselläni ei ollut mitään ostettavaa, mutta olihan oivallisen mukavaa lähteä joukon jatkeeksi.

Lähtöaika oli vallan aikainen, että ehtisimme hyvin ajella pitkin teitä peräkärri auton perässä keikkuen. Paluumatka oli tarkoitus tehdä Mikkelin kautta koukaten. Eikä ole lainkaan lystikästä mennä ostoshelv...  -paratiisiin liian lyhellä ostosajalla, jos täytyy juosten kiitää aloituspisteestä kassoille.

Otin matkalle mukaan myös reissukäsityön. Olen kesän ajan yrittänyt matkoilla neuloa muinoin alekorista ostamiani bambulankoja tiskiräteiksi. Urakka on loputon...

Ensimmäinen pysähdyksemme oli Leppävirralla Unnukassa. Putiikit olivat suljettuina, mutta kahvion puoli oli onneksi jo avoinna. Tosin tuoreet pullat eivät vielä olleet ehtineet tarjolle, mutta pasteijakin kelpasi.

Venetrailereita alkoi kerääntyä alueelle kuin kokoontumisajoihin konsanaan. Lähistöllä oli alkamassa uistelukisat... Olikin oikein kisailuviikonloppu, sillä Rantasalmen kautta ajellessamme näimme kylttejä, jotka kertoivat tien olevan suljetun päivällä triathon-kisojen takia. Onneksi olimme liikkeellä tarpeeksi aikaisin, ettei tarvinnut kiertoteitä ajella.

Unnukan pihamaalla oli myös hiekkaveistoksia. Joku kilpailu siitäkin oli pidetty ja sammakko oli valittu voittajaksi. Tauottomat sateet tosin olivat veistoksia pieksäneet. Onneksi eivät olleet kokonaan murentuneet.

Itse Ikeasta tai Matkuksen kaupoista ei ole kuvan kuvaa. Ihmeellisesti Ikean hyllyistä hyppeli tavaroita työntelemiini ostoskärryihin, vaikkei mitään ostettavaa ollutkaan... Ikean kierroksen jälkeen lähdimme vielä ihmettelemään ostoskeskuksen tarjontaa. Tigerista ostin kuopukselle ompelurasian ja vävykokelaalle polkupyörän korjaajan ensiapupakkauksen. Vaatekaupoissa kiertelu aiheutti ahdistusta enkä jaksanut keskittyä asiaan ollenkaan. Alerekkien tarjonta ei houkutellut, paitsi Pentikillä, mutta sielläkin pidin järjen päässä ja lompakon laukussa.

Yksi jos toinenkin alkoi valitella nälkäänsä  Ajattelin selvitä minibudjetilla ja tarjota seurueelle lounaan Ikean ravintolassa. Vaihtoehdoissa oli monenlaista ja uskoin sopivaa syötävää löytyvän joka hepulle ja mimmille. Mutta setä iskikin jarrut päälle, kun ruokajonossa oli jokunen muukin. Hän ilmoitti lähtevänsä etsimään ruokansa muualta. Ja lähtikin, Tästä murheellistui kuopus, joka olisi halunnut, että syömme kaikki yhdessä. Minä taas en jaksa sitä, että aina on jollakin paha mieli ja sanoin, että mennään sitten syömään ihan mihin vain. Joten lopulta päädyimme Ristorante Bella Roma & Daddy's Diner -ravintolaan, jossa kyllä oli äärettömän ystävällinen palvelu, persoonallinen sisustus ja erittäin herkulliset ruoat, mutta hintaluokka oli jotain aivan muuta kuin talon toisen päädyn Ikea-ravintolassa. Mutta joskus on maksettava siitä, että kanssaihmiset pysyvät positiivisina.

Lohipastaa. Oikein hyvää ja kaikessa kermaisuudessaan todella täyttävääkin.

Ruokailun jälkeen pyörähdimme vielä Clas Ohlsonilla ja siellä tajusimme kellon olevan jo luvattoman paljon, Oli kiirehdittävä paluumatkalle.

Sateen ropistessa rattoisasti auton kattoon matka jatkui kohti Mikkeliä. Onneksi sada lakkasi ennen perille pääsemistä ja vaihtui poutaiseksi. Mikkelissä kiikutimme pikaisesti sinne jäävät ostokset nuorten opiskelijakotiin ja jatkoimme matkaan kotikonnuille.

Savonlinnaan saavuttiin jo vallan kesäisiin tunnelmiin.

Kotona tein sitten kovin materialistisen katsauksen hankkimiini heräteostoksiin.

Valokuvakehykset olivat tarpeelliset ja oikeastaan, jos minulla olisi ollut ostoslista, kehykset olisivat olleet listalla ykkösinä. Nyt on tyttärien yo-kuville arvoisensa kehykset. Kissakuosiset tyynyt mourusivat rullakossa niin, etten voinut millään olla niitä ostamatta. Maksoivat sisätyynyineen päivineen vain 5 €/kpl ja kun samaa kuosia olevat verhot löytyi myös, tämä täti oli myyty. Tällä ennakoitiin kuopuksen muuttoa - hän vie tekstiilit huoneestaan Mikkelin kotiin, joten pitihän sinne tilalle hankkia muuta. Kovin olisi ankea kammari ilman verhoja ja muita hilpetöörejä.

Leivontamuottisarja (vajaa 6 €), suihkepullo (0.99 €) ja smoothiepillit (1,99 €) olivat aika lailla heräteostoksia. Suihkepullo tosin on enemmän kuin tarpeellinen.

Ikean suunsa sulkevia pakastuspusseja on kehunut moni. Nyt pääsen minäkin niitä testaamaan.

Riemunkirjava pitkä tarjotin (4,99 €) on ostos ajatellen yhtä mielessä muhinutta suunnitelmaa, joka ehkä joskus toteutuu. Tai sitten ei. Mutta suunnitelman toteutuminen ei nyt jää ainakaan tarjottimesta kiinni!

Viimeiseksi poimin Ikean tarjonnasta mukaani vielä kauniin mehitähtiruukun. Tästä istuttelen uuden näköisiä ruusukkeita syksyn tullen rakenteilla olevaan kivikkokukkapenkkiin.

Paluumatkallakin poikkesimme Unnukassa, sillä tiesimme putiikken avanneen ovensa. Veitsisetit olivat tolkuttoman hyvässä tarjouksessa ja molemmat miehet ostivat teräviä. Itse harhauduin Kastehelmi-tuikkukippojen äärelle ja tulin ostaneeksi pari väliväristä kippoa entisille kaveriksi. Välivärithän syntyvät, kun tuikkutehtaalla siirrytään väristä toiseen ja lasimassan sävy on jotain kahden värin väliltä.

Vihreämpi ja ruskeampi. Onkohan tässä siirrytty vihreästä ruskeaan tai toisinpäin?

Ennen kuin poistumme Matkuksesta, poikkesimme vielä Arnolds'ssa. Kuopus tarjosi seurueelle makeat, mutta koska emme ruoan päälle jaksaneet herkutella, otettiin leivonnaiset mukaan kotiin.

Kyllä maistuikin kotikahvi hyvältä jonkun toisen leipoman munkin kyytipoikana!

Päätän törkeän materialistisen tuhlauspäivityksen tähän ja aloitan katumusharjoitukset heti huomenna.