Lauantain leffa

Tällä viikolla on saanut töihin tallustella kuutena päivänä ja huisketta on työmaalla tosiaan riittänyt. Tänään, viikon viimeisenä palkkatyöpäivänä, heräsin jo viideltä. Puoli seitsemän jälkeen olin jo huopikkaissani hiihtelemässä pitkin hiljaisia katuja läpi heräilevän kaupungin. Pakkanen pyöri kymmenen asteen korvilla ja ilmassa leijunut sankka sumu teki maisemasta aavemaisen ja epätodellisen. Aivan kuin olisin ollut kaupungin ainoa ihminen...

Työmatkakävelyillä ehtii pyörähtää mielessä ajatus jos toinenkin. Aamulla päähäni pälähti mainio tuuma iltaa varten: setä on töissä ja olen kotona ypöyksin. Olohuoneen arkkupöydän uumenissa lymyilee koko kasa kirppareilta löytyneitä elokuvia, jotka olen aikojen saatossa ostanut mahdollisten flunssakausien sairauslomien varalta. Koska kerran en ikinä sairasta, lienee ryhdyttävä verottamaan lääkeleffoja ihan muuten vain.

Kotiin päin kävellessä päätin pistäytyä hakemassa huikeat leffaeväät Lidlistä, se kun on niin sopivasti matkan varrella. Herkkulakko rajoittaa ja vitriinissä huhuilleet sydämen malliset vaaleanpunaisella pomadalla kuorrutetut munkit jäivät odottamaan heikompiluonteisia uhreja. Tädin ostoskoriin pääsivät vain luomukaurasydämet, kotimainen kurkku, suippopaprikat ja värimix-pussillinen porkkanoita. Niistä ja aiemmin ostetusta 2 prosenttisesta kreikkalaisesta jukurtista, omatekoisesta köyhän miehen lakkahillosta ja myslistä koostui kevyempi ja terveellisempi iltaruoka ja leffaeväs.

Porkkanalantit toimivat karkkikorvikkeina. Violetit porkkanat leikkivät salmiakkeja ja keltaiset ja oranssit hedelmäkarkkeja.

Julie & Julia elokuvan tähtinä loistavat Meryl Streep ja Amy Adams, josta tuli jollain kummallisella tavalla mieleen Sinkkuelämää-sarjan Miranda Hobbes eli näyttelijä Cynthia Nixon. Takakannessa kerrotaan:

Kolmeakymppiä lähestyvä, sihteerin työhön tuskastunut nainen asettaa itselleen vuoden mittaisen kulinaarisen haasteen. Julie & Julia on tosikertomus siitä, miten Julia Childin (Meryl Streep) elämä ja keittokirja inspiroivat vasta-alkavaa kirjailijaa Julie Powellia (Amy Adams) kokkaamaan 524 ruokareseptiä 365 päivässä. Kokeiluistaan ja koettelemuksistaan Julie kirjoittaa blogia joka esittelee ranskalaisen keittiön salaisuuksia uudelle sukupolvelle ja kiinnittää kulinaristiyleisön huomion. Stanley Tucci (Paholainen pukeutuu Pradaan) esiintyy myös tässä ohjaaja Nora Ephronin herkullisessa komediassa, joka sisältää intohimoa, kunnianhimoa ja aimo annoksen voita. Bon Appétit - Hyvää ruokahalua!

Elokuva esittelee ihastuttavan ja hurmaavan Ranskan ja Pariisin pittoreskeine pikkukujineen. Ikinä en ole haaveillut reissusta Ranskaan, mutta mikä mahtava matkailumainos tämä elokuva olikaan! Siitäkin huolimatta, että Julie kokkailee ruokiaan Atlantin toisella puolella Yhdysvalloissa.

Elokuvassa kokattiin ja syötiin paljon - ei mikään yllätys - joten olipa hyvä, että käden ulottuvilla makoisaa naposteltavaa.

Kauniit maisemat, makoisat, monipuoliset ruoat ja bloggaava päähenkilö tekivät elokuvasta houkuttelevan. Elokuvan tunnelma oli yleisesti ottaen levollisen rauhallinen ja sopusointuinen, aviomiehet olivat niin kilttejä ja vaimojaan kannustavia, ettei tosikaan. Kokkailusta innostuneet Julie ja Julia olivat herkulliset, mutta myös vähän rasittavat hahmot. Varsinkin Julie käyttäytyi ajoittain ärsyttävän itsekeskeisesti, mutta onneksi elokuva oli myös kehityskertomus.

Julie & Julia oli oikein oivallinen päätös pitkälle työviikolle ennen lauantaisaunaa. Kannatti katsoa!