Kakkua ja kukkia

Tänä vuonna vietin isänpäivää ja sattumoisin samalle päivälle sattunutta Elli Kotosen reaalimaailman vastineen nimipäivää vanhempieni ja lasteni isän, eli Kotosen sedän kanssa. Kokkasin lounaaksi hirvipaistia, perunoita ja uunijuureksia. Erillistä jälkiruokaa en tehnyt, sillä kukaan ei olisi sen jälkeen enää jaksanut syödä kakkua. Ja kakkuhan on oltava!

Paistoin ihan perinteisen neljän munan sokerikakkupohjan jo viikolla. Yleensä täytän kakut koristelua edeltävänä päivänä, että maut tasoittuvat. Koska reissusin edellisen päivän, nyt piti oikaista. Kostutin kakkua tavanomaista reilummin sipaisemalla kakkulevyille laktoositonta maitoa ja levittämällä väleihin kunnon kerrokset sokeroimatonta mansikkasurvosta, joka imeytyi mukavasti kakkulevyyn. Varsinaiseksi täytteeksi tuli sokeroituja, pakastettuja mansikkalohkoja ja banaaniviipaleita sekä vaniljanmakuisella Eila Viola-tuorejuustolla maustettua laktoositonta kermavaahtoa.

Koristelusta ei taaskaan ollut minkäänlaista suunnitelmaa. Kipaistiin kaupasta espanjalaisia mansikoita, mutta muuten ei ollut yhtään ajatusta päässä. Kermaa kakun päälle levitellessäni sain aikaan ikään kuin pieniä aaltoja ja siitä se ajatus sitten lähti. 

Mansikoiden lisäksi kakun päälle pääsi muutama karpalosuklaakarkki puolitettuna, vihonviimeiset kultaiset koristerakeet, pikkuisen tummaa suklaata murusteltuna ja pihalta pakkasen kourista selvinneestä sitruunamelissasta lehdyköitä.

 

Kanssamme kahvittelemaan kutsuin kummitädin, jolta sattui sopivasti hetkeä ennen kahviaikaa tulemaan nimipäiväonnittelutekstiviesti.

Kukkakauppaan menin hakemaan isälle ja puolisolle onnittelukukkia. Siellä oli vastassa runsaudenpula ja valitseminen meinasi käydä ylivoimaiseksi. Isälle ostin ylvään kauniin sinisen orkidean ja lasteni isälle ison sinisen krysanteemin ja samaan kimppuun itselleni pinkin gerberan ja vähän muita hörselöitä.

Kummitäti toi tullessaan lisää kukkia, viinipunainen on joku kaunis ja hauska uutuuskukka, mutta enhän minä enää sen nimeä muista.

Isä ja äiti toivat nimipäiväonnitteluksi ihmeellisen käpykukan. Olen ihan hassu, mutta tästä tulee mieleen ihan herkullinen ja mehevä lohifile...

Niin kului isänpäivä ja nimipäivä rauhallisissa ja herkullisissa merkeissä. Ei hullumpaa.