tiistai 25. heinäkuuta 2017

Lomafiiliksissä

Ou jee, nyt se loma on sitten päässyt ihan kunnolla vauhtiin. Aloitin lomanvieton suunnistamalla heti maanantaiaamuna kasvohoitoon Lydmilalle. Puolitoista tuntia pötköttelin pedillä ja kasvoilleni hierottiin, taputeltiin ja hölvättiin vaikka minkälaisia aineita, Kulmakarvatkin pistettiin kuosiin. Vuodet näkyvät edelleen pärstässäni, mutta kunnon tehokosteutuksen jälkeen ei niin kiristä, ei ihoa eikä pipoa. 


Vallan freesaantuneena oli hyvä käväistä kaupoilla ja iltapäivällä ajella Luotojärvelle ja Lipettiin. Siellä päästiin sedän ja kummitytön kanssa metsäretkelle ihmettelemään edelleen raakoja mustikoita ja pikkiriikkisiä kantarellejä. Ei pidä kesä kiirettä tänä vuona, ei.





Sillä aikaa kun me samoilimme metsässä, äiti oli löytänyt kourallisen kypsiä metsämansikoita. Niissä maistui vahva ja makea kesän aromi.


Rannassa kukki terhakasti kurjenjalka, kasvi, joka kaukaa katsoen on hyvinkin vaatimaton, mutta tarkemmalla tarkastelulla osoittautuu oikeaksi kaunottareksi.




Lipetissä on ihana luonto ihan kädenojennuksen päässä.




Pörriäiset viihtyvät ruusuruohon kukissa.



Ojakellukan takana pilkistää rantasauna.



Kotipihan päivänkakkarat ovat jo kukkimisensa kukkineet, mutta Lipetissä samat kukat ovat nyt parhaimmillaan.











Sinne jäi mökki ilta-auringossa kylpemään, kun me jo pakkasimme kamppeemme ja raivauduimme takaisin kaupunkiin.


Tänään kotitöiden lomaan sattui kampaajakäynti. Sattuman oikusta en viime viikolla päässytkään vakikampaajalle ja tänään testasin aivan uutta tukkataitelijaa melkein kodin naapurissa eli Karjalantein Säteessä. Värin vaikuttaessa päässäni, sain nautiskella kahvia hienosta kupista. Kännykän kameralla en saanut kupista kunnon kuvaa, mutta saksia siellä on kupin sisäpinnalla! Muotoilukin oli silmää miellyttävä. Ihana kuppi!


Olin hyvin avoin kaikille ehdotuksille ja ihan toisen näköinen karvapää poistui kampaajan ovesta kuin mitä sinne oli sisään astellut. Letti lyheni ja väri tummeni, Oikein olen tyytyväinen!


Kotiin päästyä oli kahviaika. Lopetettiin sedän kanssa se parin päivän takainen mansikkakakku.






Päivään on kuulunut monenlaisia lomavalmisteluja. Päivän painuttua iltaan oli vihdoin aikaa upottaa jalat kylpyyn kuumaan veteen ja sen lilluttelun jälkeen hoitaa koivet kesäkuntoon. Jalkakylvyn ja kuorinta-aineen olen saanut lahjaksi, eri ihmisiltä ja toisistaan tietämättä.





Koska olen huono lakkaamaan kynsiä, ostin varmuuden vuoksi uuden lakan kaupasta. Entiset voivat olla jo niin tönkköjä, ettei lakka edes tule ulos pullosta.



Ensin jalkakylpyaineet vatiin, päälle kiehuvaa vettä. Yrttejä liotettiin ensin 20 minuuttia, sitten vettä lisättiin sen verran, että jalat peittyivät. Nyt oli jalkojen vuoro liota vedessä 20 minuuttia. Mukavalta tuntui.




Liotuksen jälkeen kuorin, raspasin ja rasvasin jalat. Lopuksi lakkaa kynsiin ja kesän menojalat ovat valmiit!




maanantai 24. heinäkuuta 2017

Herkut neljälle

Kun olin lapsi joskus hamassa menneisyydessä eli 1970-luvulla, telkkarissa pyöri mainos puolen litran vaniljajäätelöpaketista sloganilla "herkut neljälle". Se oli sitä kohtuullisen herkuttelun aikaa, kun karkkia saatiin pieni (siis todellakin pieni, 20g) kartonkiaski tai jaettiin limsapullo (0,33 l) veljen kanssa puoliksi saunan jälkeen. Puolesta litrasta jäätelöä riitti herkkkupalat koko perheelle. 

Vähänkö on lähtenyt lapasesta mässäily noihin kohtuuden aikoihin verrattuna...

Sattui olemaan Kotosella noita mansikoita ja vähän kermaakin... Siitä tuli mieleen mansikkakakku ja ei auttanut muu kuin käydä leipomaan. Järki pysyi päässä tällä kertaa, enkä tuusannut jättikakkua armeijalle vaan paistoin vain leikkitaikinan eli kahden munan kakun. Siitä olisi sopivasti riittänyt neljälle tai oikeastaan jopa viidelle syöjälle. 

Kahdelle siitä riitti herkuteltavaa useammallekin kahvitauolle. Ei haitannut!

Kerma loppui kesken ja kakusta tuli osittain nakukakku, kun reunoille ei riittänyt pursotuksiin vaahtoa. Muutenkin tekele on vähän vinksahtanut ja nitkahtanut eikä mikään kaunotar. Mutta ei se menoa haitannut, makoisalta maistui rumempi ja vähäkermaisempikin kahvileipä.





Välissä oli niin paljon mansikoita ja kermaa, ettei siistejä, napakoita palasia pystynyt leikkaamaan. Mutta eihän sitä palaa kokonaisena olisi voinut hotkaistakaan, joten mössöytyminen oli vain pieni kauneusvirhe.


Kesä ja kesäherkut! Ei voi olla parempaa!