Kyllä minä niin mieleni osoitin

Tänään savonlinnalaiset kerääntyivät torille sankoin joukoin osoittamaan mieltään Itä-Suomen yliopiston hallituksen tekemää järjetöntä opettajankoulutuslaitoksen lakkautusta vastaan. Meillekin jäi töihin vain muutama ihminen pitäämään taloa pystyssä ja kaikki muut lähdimme osoittamaan tukeamme kampuksen puolesta.

Piti Kotosen tädinkin vanheta lähes viisikymppiseksi ennen kuin nousin barrikadeille. Enkä nytkään varsinaisesti ollut etujoukoissa, mutta vahvasti taustavaikuttajana kuitenkin. Meillä oli jopa kannatuskyltit, jotka kirjankansimaisesti kiskoimme yllemme.

Jos Savonlinna menettää 900 opiskelijaa ja 300 työpaikkaa, se on katastrofi ja kuolinisku koko seutukunnalle. Kerrannaisvaikutukset tulevat olemaan tuhoisat, emme varmaan edes osaa kuvitella mitä kaikkea siitä seuraisi.

Hulluinta koko touhussa on, että täällä on koululla riittävät ja asianmukaiset tilat ja riittävästi opiskelija-asuntoja. Joensuusta nämä kaikki puuttuvat, joten valtio joutuisi rahottamaan rakentamista toisaalla ja toisaalla valtion ja kunnan takausvastuut pamahtaisivat veronmaksajien maksettavaksi, kun Savonlinnassa menisi konkurissiin mm. opiskelija-asuntosäätiö.

Torille oli kerääntynyt noin 5500 mielenosoittajaa ja mm. torniveljekset.

Lavalle nousivat vuoron perään mm. Timo Rautiainen...

... streetdancea tanssivat opettajat..

... kaupunginjohtaja Janne Laine, kaupungihallituksen puheenjohtaja Matti-Pekka Parkkinen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen...

... ja kollaasin oikean yläkulman kuvassa kansanedustaja Hanna Kosonen. Kuulimme puheenvuorot myös Paula Lehtomäeltä, Antti Rinteeltä ja Heli Järviseltä. Paikalla oli muitakin kansanedustajia, mutta pienemmissä rooleissa.

Liput liehuivat niin mielenosoituksen kuin Eurooppa-päivänkin kunniaksi. Ja jos tarkasti katsoo, voi nähdä kuinka lintujen lentolaivue suoritti kunnioittavan ylilennon tapahtuman aikana.

Kaiken kansn yllä pörräsi myös videokuvaa filmannut pörriäinen.

Mielenosoitus jäi vielä täyteen vauhtiin, kun meidän oli jo pakko palata sorvin ääreen. Tilaisuudesta jäi päällimmäiseksi mieleen kaupunginjohtajan jämäkkyys ja kansanedustajien yksimielisyys siitä, että Savonlinnan kampuksen lakkautus on hölmöläisten peiton jatkamista ja pöljyyden huippu. Nähtäväksi jää, olivatko puheet silkkaa sanahelinää ja poliittista teatteria, vai oliko mielenosoituksella oikeasti painoarvoa.

Työpäivä lopulta vähän venähti. Kun oli pakko saada hommia tehdyksi.

Kun vihdoin kotiuduin, lohkaisin aimo kimpaleen äidin tekemää ahvenkukkoa. Nam!

Jälkiruoaksi vielä nimipäivämuffineita, täytteenä mustikoita ja valkosuklaata. Hyvää Timon päivää!