Keep calm birthday girl

Tietääkseni eipä juuri mitään yhteistä ole minulla ja Englannin hallitsijalla, kuningatar Elisabetillä, paitsi syntymäpäivä. Kun minä synnyin, Elisabet täytti 41 vuotta ja oli jo vakiinnuttanut asemansa britannian monarkkina ja neljän lapsen äitinä. Lapsista nuorin on vain kolme vuotta minua vanhempi ja vanhin oli syntyessäni jo aikamies.

Tänä vuonna vietimme syntymäpäiväämme samassa maassa. Minulla tosin meni puoli päivää matkustamiseen päästäkseni lähiseuduille. Heräsin omasta sängystä viiden maissa ja jo ennen kuutta seisoskelin autiolla linja-autoasemalla odottamassa linja-autoa, joka veisi minut Helsinki-Vantaalle.

Bussia piti vaihtaa kahdesti, mutta perille päästiin hyvissä ajoin. Laitoin ruumaan menevän matkalaukkuni bag droppiin ja niin olin vapaampi liikkumaan asemalla. Aikaa oli yllin kyllin. Join päivän ensimmäisen kahvin Tuija Piepposen (tai kaksoisolennon) vierellä ja voitte uskoa, että kahvikissan vierotusoireet heti helpottivat.

Kolusin lentoaseman kauppoja, mutta en innostunut ostamaan muuta kuin esikoiselle tuliaisiksi ruisleipää ja karkkeja, joissa oli Suomen lipun kuva. Lopulta istuin pitkän tovin lähtöportilla odottelemassa matkaan lähtemistä. Viihdytin itseäni neulomalla sukkaa (kyllä, ruusupuiset neulepuikot pääsivät turvatarkastuksessa kassissa läpi ilman minkäänlaisia kysymyksiä), katselemalla kattoon ja ajattelemalla ajatuksia.

Ajatukseni olivat kovin kiitollisia. Matkalle lähteminen oli lahja minulta itseltäni, mutta läheiset olivat kovin anteliaina olleet muutamana päivänä ennen lomaani. Posti on saanut kantaa selkä vääränä pakettia ja korttia. Työkaverit ovat muistaneet. Ja muut ystävät ja tutut.

Yläkuvan alimmaisen (vasemmalla) hain asiamiespostista keskiviikkona ja samana päivänä oli postilaatikkoon saatu ahdettua kuvan keskimmäinen paketti. Oikeanpuoleisen paketin antoi työkaveri saatesanoilla "matkalle mukaan" ja sieltä paljastui:

Ritan paketti oli aikamoinen arvoitus. Kuoren alta löyti pehmustetta, joka oli kuin lahjapaperia...

... ja mitäs sieltä paperin sisältä löytyykään...?

Kokkailevalle Kotosen tädille oikein oiva lahja: leivontamausteita, tarjoilulautanen, jossa kuvituksena lankakeriä, siinäpä oiva kuvitushuvitus! Sotkut siivotaan tietenkin pöytärätillä, joka onkin niin kaunis tiskiliina, etteihän tuota raaski käyttää!

Toinen postin tuoma paketti oli ihanassa orvokkipaperissa ja sisältö vielä tässä vaiheessa yllätys...

Mitä? Kaksi pakettia käsirasvoja? No, niitä kyllä tällainen korppukäsi tarvitseekin!

Paitsi että eipäs se ihan niin mennytkään. Toisesta paketista putkahti esille pussillinen makeita Lontoon rakeita! Kyllä maistuu!

Toinen työkaveri oli reissuillaan törmännyt syötävän herkullisen näköiseen pannunaluseen. Kortti on kuin samaa sarjaa, sellainen herkullinen söpöläinen.

Serkku kävi jo edellisenä viikonloppuna tuomassa omat onnittelunsa, he kun olivat myös reissuun lähdössä. Näistä olen kyllä erityisen otettu... Tallinnan reissulla juttelin, että voisin ostaa kirjakorvikset, jos sellaiset sattuisivat vastaan kävelemään. Ei niitä Tallinnassa ollut, mutta minullapa on nyt! Ja on minulla toinen pöytäpyyhinkin, jota ei millään raaski käyttää!

Setä oli taas ennen lähtöäni kuunnellut  kaupassa ihastuneita huokauksiani ja pistänyt ne korvan taakse. Niinpä hän tuli tänään kaupasta lahjakassin kanssa:

Klaukkalan kummitäti miehensä kanssa jaksaa aina vain muistaa kummityttöään merkkipäivinä. Sain kuoressa lahjarahaa, jonka käytin Englannissa. Kerron myöhemmin, mitä rahalla hankin. Isän ja äidin kortin välissä oli myös reissurahaa, sen laitoin jemmaan mahdollisia uusia matkoja varten. Tosin tulin tänään ajatelleeksi, että nyt on niinkin erikoinen tilanne, ettei yhtään mitään reissusuunnitelmia ole olemassa. Harvinaista.

Löökin mummokortti oli matkan aikana saapunut Minnalta ja ilahdutti tosi paljon.

Esikoisen lahjan esittelen nyt viimeisenä siksi, että siitä juttu jatkuu tulevissa postauksissa. Kaunis kortti ja lippu parhaalle paikalle Epworth-kuoron For Queen and Country -konserttiin.

Aivan ihania ja ajatuksella valittuja lahjoja. Kaunis kiitos kaikille muistamisesta!

Tuskin sai Elisabet näin mukavia paketteja. Mutta sen vielä kerron, että lentomatkamme Lontooseen venyi, sillä Heathrown lentokentällä oli ruuhkaa ja jouduimme odottelemaan laskeutumislupaa. Koneen perämies kuulutteli, että koska sää on selkeä ja lähestymme kenttää oikeasta suunnasta, lähestymisen loppuvaiheessa koneen vasemmalla puolella näkyy Windsorin linna, jossa kuningatar viettää syntymäpäiväänsä. Siis juhlat ovat perinteisesti kesällä, mutta kyllä varsinaisena syntymäpäivänäkin jonkinlaisia pienimuotoisia juhlallisuuksia järjestetään. Kohtalo oli järjestänyt minut sopivasti ikkunapaikalle koneen vasemmalle laidalle ja linna näkyi todella hyvin. Olin vain tohelona nostanut järjestelmäkameran hattuhyllylle, jonne ei kahden tuntemattoman miehen yli ollut mitään asiaa ja kännykänkin olin sulkenut normitilasta, joten kuvaa en linnasta saanut. Että olin pöhelö!

ps. vanhemmiltani sain myös kevään ensimmäiset ulkokukat eli kauniin orvokkiamppelin. En vain ole vielä siitä yhtään kuvaa napannut. Mutta vielä ehtii!