Joulukiireitä

Hupsistakeikkaa! Miten sitä aina kuvitteleekaan ehtivänsä tehdä vaikka mitä. Todellisuus on toisenlainen:. Jos viimeiselle viikolle ennen joulua on jäänyt niin lahjojen hankkiminen kuin paketoiminenkin, koko huushollin siivoaminen, viimeisten joulupostien kirjoittaminen ja postittaminen, jouluruokien ja -leivonnaisten valmistelu JA viimeisten käsityöjoululahjojen tekeminen ja kirjaston jonotetun kirjan lukeminen, niin voi olla, ettei se aika riitäkään. Ainakaan blogin päivitykseen. Eikä kyllä kaikkeen muuhunkaan suunniteltuun.

Maanantaina sain postiin ison osan joulupostikorteista. Illalla töiden jälkeen korkkasin Hans Välimäen vuosikertaglögin ja Virosta tuliaisina tuomani Frozen-keksit. Herkkua oli!

Puikoilla on sukantekele. Tarkoitus oli tehdä sukat pukin pakettiin, mutta valitsemani malli ja lanka olivatkin sellaiset, että sukasta tulee liian pieni alkuperäiselle sukankuluttajalle. En viitsinyt käydä purkamaan. Eiköhän näille kuitenkin käyttäjä löydy ennemmin tai myöhemmin. Mutta joululahjasukkia en nyt sitten enää ehdi tekemään. Ei haittaa, voi ne tehdä myöhemminkin.

Maanantai-illan jouluaherruksena tekaisin taatelikakkuja takuuvarmalla vanhalla Teija Sopasen kirjasta nappaamallani ohjeella. Menin vain tyhmyyksissäni vaihtamaan vuokia. Ennen olen käyttänyt kahta suurta vuokaa, mutta nyt ajattelin tehdä mieluummin useamman pienen kakun. Voitelin kaksi pientä vuokaa ja kolmanneksi sellaisen uudenlaisen vuoan, jonka olin ostanut Tallinnasta leipämuotiksi. Halusin kokeilla, voiko samalla muotilla paistaa myös kakkuja. Taikina ei mahtunut näihin vuokiin, vaan piti kiireellä voidella vielä yksi pikku vuoka.

Korkea ja kapea Tallinnan vuoka osoittautui surkeaksi valinnaksi. Vuoka ei ole umpinainen vaan molemmissa päissä on erillinen kansi. Kansi vain painetaan paikalleen ja niinpä taikina pääsi luikertelemaan vuoan ja alimmaisen kannen välistä ulos ja miltei puolet vuokaan laittamastani taikinasta valui uunin pohjalle. Tuli sitten uuninpesukin lisätyöksi ohjelmaan.

Muutenkaan ei mennyt kakunpaisto tällä kertaa putkeen. Nappasin kakut pois uunista kun ohjeen mukainen aika täyttyi. Tikkutestillä kokeilin, ettei taikinaa enää tarttunut tulitikkuun. Otin kakut pois uunista ja kumosin hetken kuluttua. Ja heti huomasin, että paistoaikaa olisi saanut olla enemmän.

Lapsena en tykännyt taatelikakusta. Se kun oli mielestäni liian "nitsikasta", kosteaa ja kiinteää. Nyt tein itse juuri sellaista kakkua. Tykkäisin kypsemmästä versiosta, mutta kyllä tätä tällä kertaa leivottuakin syö.

Työpäivän jälkeen tiistai-illaksi minut ja työkaverini oli kutsuttu yhteisen ystävämme luo joulukahville. Kävimme ostamassa kukkakaupasta uskomattoman herkän ja kauniin jouluruusuasetelman viemisiksi ja onnistuimme valitsemaan kukan, josta saaja ilahtui ikihyviksi. Se olikin ihana! En kehdannut ottaa kameraa mukaan kyläilylle, joten kukasta ei ole kuvaa. Ei myöskään mielettömistä herkuista, joita meille tarjottiin. Eikä ystävän kodikkaasta ja kauniista kodista, joka jo huokui joulutunnelmaa. Meillä oli mainion mukava maailmanparannusilta. Ihanaa kun on niin hyviä ystäviä!

Keskiviikkona oli pakko keskittyä viimeisiin joulupaketteihin ja perinteiseen kummin joulukirjeeseen. Kirjeeseen sain koottua menneen vuoden tapahtumia kahdeksan sivun verran.

Kummille Klaukkalaan

Kummitytölle Helsinkiin

Torstaina oli iltavuoro ja olin varannut meille yhdeksäksi ajan itsepalvelupesulaan. Koska olimme hyvissä ajoin valmiina, kieppasimme asiamiespostin kautta heittämässä lähtevät paketit postilaisten hellään huomaan. Samalla sain tilaamani joululahjat mukaani postin hyllystä. Niistä ei voi enempää kertoa, etteivät salaisuudet paljastu ennen aikojaan.

Pyykkimummoon ajoimme seuraavaksi. Olen kuullut ihmisten valittavan pesulan palvelusta ja pesutuloksesta, mutta me olemme aina saaneet parasta mahdollista palvelua ja puhtaat pyykit. Niin nytkin. Kuopuksen valkoisessa matossa oli iso tumma tahra maton alapuolella. Tahra oli suuri mysteerio, tytöllä ei itselläänkään ei ollut käsitystä, mistä tahra oli tullut. Eikös vain Pyykkimummon omistaja itse ollut paikalla, kun kiikutimme mattokasaa pestäväksi ja häneltä löytyi konstit tahranpoistoon.

Itsepalvelupesulan idea on ymmärtääkseni se, että itse hoidetaan peseminen alusta loppuun. Mutta ei meidän tarvinnutkaan mennä ottamaan pyykkejä pois koneesta eikä niitä linkoamaan ja asettelemaan kuivumaan. Kun herra Pyykkimummolle selvisi, ettei meillä kotona ole paikkaa kuivatella moista mattomäärää vaan että jättäisimme pestyt matot Pyykkimummoon kuivumaan, hän sanoi hoitavansa työt meidän puolestamme ja voisimme vain hakea puhtaat matot seuraavana päivänä. Sehän sopi meille.

Kävimme vähäsen joulupukin asioilla tonttuilemassa useammassa kaupassa. Puoli yhdentoista maissa olimme jo takaisin kotona. Kerkesin haukata vähän palasta ennen töihin lähtemistä. Vielä kipaisin kangaskaupassa työmatkalla. Muutamaa hankittua lahjaa pitää vielä pikkuisen tuunata ennen kuin tavarat voi kääriä lahjapaketteihin.

Torstain aikana Savonlinnaan saapui talvi ja oikea joulusää. Lunta! On sitä odotettukin!

Tänään minulla oli vapaapäivä palkkatyöstä, mutta jo kauan sitten päivään oli ohjelmoitu kodin joulusiivous. Aloitimme sedän kanssa puunauspossakan hyvissä ajoin aamulla. Kiikutimme raikkaaseen talvisäähän tyynyt, peitot ja muut tekstiilit, jotka vaan irti saimme. Imurointia, luuttuamista, pölyjen pyyhkimistä, vessan pesua ja valmista tuli. Autuasta oli levittää puhtaat matot puhtaille lattioille ja viritellä puhtaat pussilakanat raikkaisiin peittoihin. Ihan ilokseni kaivoin jopa silitysraudan ja -laudan esille ja silitin meille sedän kanssa jouluiset Virpi Pekkalan tyynyliinat.

Mattojenhakureissulla pistäydyimme taas kaupassakin. Joululahjakasseja olin nähnyt Carlssonilla ja houkuttelin sedän kieppaamaan sitä kautta. Jotenkin kummallisesti jalat kävelyttivät meidät elektroniikkaosastolle ja niin siinä sitten kävi, että poistuin kaupasta uuden luurin kanssa. Nyt yhteydenpito maailman äärin helpottuu, kun minulla on samanlainen kapula kuin esikoisella. Voimme soitella toisillemme maksuttomia näköpuheluja. Tekniikka on ihmeellistä!

Puuhaa jäi vielä huomiselle ja ylihuomisellekin, mutta jo meillä ensimmäiset tontut ja joulun valot ovat esillä.

Huomenna on taas uusi tonttuilupäivä ja muutama mukava meno sovittuna. Huomiseen!