Syyspostit

Syyskuussa tuli mukavaa korttipostia jonkin verran, mutta erityisen paljon ilmaisjakelulehtiä. Ilmaisjakelun jakaja oli levitellut tuomisensa pitkin pientareita ja keräsin niitä töistä tullessa talteen. Olivat niin kauniita ja iloisen värisiä.

Perinteisemmän postin korteista ensin esittelyyn Kirjastokuningattaren reissuterveiset Helsingistä. "Jos voi herätä iloisena ja innostuneena uuteen aamuun, on se niin hienoa, kuin olisi jo voittanut sen päivän arvonnassa pääpalkinnon!" Syysväsyn aikaa lause kuulostaa vähän yltiöpositiiviselta, mutta onhan tokaisussa vissi perä.

Blogisisko Ritan Englannin-reissukortti matkusti pitkään ja hartaasti, mutta tuli lopulta perille. Eikä edes postimonstrerin hampaan jälkiä tai muita vahinkoja ollut sattunut. Onneksi!

Toisessa kortissaan sisko muistutti, että välillä pitää ottaa aikaa ihan itselle.

Korttikaveri Outsa oli myös löytänyt kaupasta Anna-Mari Westin uutuskortteja ja minulle tuli diagnoosi. Tätä olen epäillyt itsekin...

Outsalta sain myös kuvan tyylikkäistä vanhosta pirssiautoista.

Hämmentävän todentuntuinen kuva oli Outsan postittamassa tattikortissa. Ihan älyttömän hieno!

Kummitytöltä tulla tupsahti ihan kirje. postimerkkinä oli porkkana. Peittelin tekstejä, mutta halusin näyttää taidokkaat piirrokset. Kyllä se kummityttö osaa!

Kiitos kaikille postittajille! Olette piristäneet harmaata syksyä iloisilla viesteillänne.

Kierrätettävää keräyspaperia tulee ihan liikaa. Mutta en halua sitä kieltääkään, sillä tykkään lukea mainoksia. Sieltä voi löytyä ihan oikeita säästökohteita. Nämä tienpientareelta löytämäni ilmaisjakelulehdet eivät mainostaneet mitään, olivat vain toinen toistaan hienompia, vaikka lienevät lähtöisin samasta puusta. Mutta ken on heistä kaikkein kaunein? Ken on heistä herttaisin?

Nämä tummanpunaisetko?

Vai nämä vihreänkukertavankirjavat?

Vai värisekasotku?

Tai olisiko kaikkein kaunein joku näistä kellertävistä?

Tai muuten vain punaisista?

Onko isoin ihanin vai pienin paras? Vai keskikokoinenko on kaunein?

Kaikki ovat omalla tavallaan kauniita eikä hienointa voi valita. Erilaisuus on rikkaus ja jokaisessa on jotain hienoa ja hyvää. Luonto on viisas!