sunnuntai 1. joulukuuta 2019

Ensimmäinen luukku auki!


Se on sitten taas joulukuu! Sinänsä hämmentävää, sillä edellisestä joulusta tuntuu olevan vain hetki, pieni hetki. Mutta niin vain menneellä viikolla pussittelin yllätyksiä serkun joulukalenteriin ja sain sen valmiiksi ihan ajoissa. Uusiokäytin pussit ja kunnon taustalankun, ne ovat siis samat, jotka vuosi sitten serkulta sain.

Aamupäivällä kolusin varastossa ja löysin tämän topakan tonttutytön. Sain tontun lahjaksi esikoiselta joitakin vuosia sitten... Olin sitä ihastellut Amanda B:n myymälässä ja blogissakin asiasta mainitsin. Esikoinen, joka tuolloin asusteli maailman äärissä, luki ihasteluni blogista ja pyysi setää avuksi lahjahankinnassa. Niin vain aattona sitten kaivelin paketista oikean toiveiden täyttymyksen.


Päätin, että otan joulukoristeita esiin yhden päivässä kunnes sitten lähempänä joulua ripottelen esille loputkin, jos vielä tuntuu tarpeelliselta.

Teimme tänään serkun kanssa joulukalenterivaihtarit ja alakuvassa on minun kalenterini tälle vuodelle. Se on samanlainen kuin serkun kalenteri vuosi sitten. Tai no - sisältö on vaihtunut.


Ensimmäisestä pussista löytyi jouluntoivotuskylttejä vaikka korttiaskarteluun.


Yleensä en työmatkalla poikkea kaupoissa, mutta viime viikolla tein poikkeuksen. Kävelin kotiin keskustan kautta nähdäkseni siellä syttyneet jouluvalot. Jotenkin hairahduin sisään Amanda B:n Joulu- ja outlet-kauppaan, jossa oli myynnissä Anne-Mari Westin iki-ihana mietelmäkalenteri. Olin samanlaista katsellut jo sosiaalisen median kanavissa ja kurkistin jo Westin verkkokauppaankin, mutta en kuitenkaan raaskinut tilata. Kun kalenteri nyt yllättäen oli käsien ulottuvilla, ajattelin kohtalon johdattaneen askeleitani, joten olihan ne kaupat tehtävä.




Ensimmäisen adventin ajelulle lähdimme sedän ja serkun kanssa Juvalle Savolaisen Osakunnan Laulajien Seimi-joulukonserttiin. Koska tämänhetkinen käsityöni on ääretöntä tarkkuutta vaativaa, sitä ei voi ottaa reissuneuleeksi. Niinpä päädyin pistämään puikoille tiskirättitekeleen. Kuvassa ensimmäinen versio, jonka lopulta purin ja vaihdoin puikot virkkuukoukkuun. Virkatusta versiosta ei ole kuvaa - jos se joskus valmistuu, laitan kuvan sitten.


Esikoisen kuoron perinteinen joulukonserttikiertue rantautui tänä vuonna Joroisiin, Juvalle ja Puumalaan. Meille sopivin paikkakunta oli Juva ja konsertin ajankohta kello 13 oli vallan mainio.


Olimme jälleen kerran paikalla vallan varhain ja kerkesimme istumaan niin että ehdimme näkemään ja kuulemaan kuoron harjoittelua ja saimme siis mukavasti esimakua tulevasta ohjelmistosta.



Konsertin alkua odotellessa oli hyvin aikaa katsella kirkkoa tarkemmin. Oli siellä hienoja yksityiskohtia.






Konsertti alkoi Johan Sebastian Bachin Soolosellosarjan nro 2:lla, soittajana yksi kuorolaisista. Sellosäestys oli myös ensimmäisessä laulussa, joka oli Ola Gjeilon Serenity.



Ohjelmisto koostui vanhoista tutuista ja tuntemattomammistakin joululauluista. Äänet soivat niin kauniisti ja soinnukkaasti, että kuulija ihan herkistyi. Varsinkin Varpunen jouluaamuna itkettää minua muutenkin, niin nyt oli kyllä oikeasti kyynelissä pidättelemistä. Jotkut sovitukset kuulostivat vieraammilta ja yllättäviltä, esimerkkinä Jouluyö, juhlayö, jonka oli sovittanut Pauli Raitakari.

Oikein kovasti tykkäsin Elsa Koposen sovittamasta Tuikkikaa, oi joulun tähtöset -laulusta, joka alkoi kuin ihmisäänin maalatulla öisellä revontulitaivaalla. Ehdoton suosikkini oli kuitenkin lauluyhtye Rajattoman tutuksi tekemä mainio Ketun joululaulu.

Konsertin viimeinen kappale oli Maa on niin kaunis, josta viimeinen säkeistö laulettiin yhteislauluna. Mutta minähän en voinut kuin suutani aukoa, sillä liikutus puristi kurkussa ja ääni olisi ollut vallan kamala.


Olipa hieno konsertti! Kyllä kannatti ajella Juvalle saakka!

Kuorolla oli kiire jatkaa matkaansa seuraavaan konserttipaikkaan Puumalaan, joten vain pikaisesti halasimme esikoisen ja toivottelimme hyvää illanjatkoa. Meidän porukkamme isällä ja äidillä vahvistettuna ajeli ABC:lle kahvittelemaan ja siellä herkuttelin kauden ensimmäisellä joulutortulla. Hyvältähän se maistui.


Hyvää joulun odotusta kaikille blogini lukijoille! Nauttikaa iloista, valoista ja herkuista!

2 kommenttia:

  1. Ei aihetta mielikuvituksen väärinkäyttöön -niin ihana ensimmäinen luukku (=koko postaus)kaikkineen ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, sisko <3

      Kohti jouluoloa ja -iloa! Luukku kerrallaan :)

      Poista