Kesä säilössä

Toissapäivänä suoritin sadonkorjuuta kovin kesäisissä tunnelmissa, siis t-paitasillani ja silti oli lämmin. Illalla kirjoittelin blogiin, että meteorologi Pouta kollegoineen oli povannut sään muuttuvan hyisemmäksi. Vaan enpä olisi uskonut, kuinka nopeasti taas mentiin äärimmäisyydestä toiseen! Tänä aamuna meillä näytti tältä:

Rakas ratsuni vietti viime yön vieraassa pilttuussa, eli vein eilen töiden jälkeen vihdoin polkupyöräni viidensadan kilometrin huoltoon... matkamittarissa on jo 920 km, joten olikin korkea aika! Koska pyörä ei ollut kotona, piti tallustella koko neljän kilometrin työmatka jalkapatikassa. Se ei ole ongelma, minähän olen vannoutunut työmatkaliikkuja. Mutta loistavan kesän jälkeen, en osannut varautua räntäsateen vaikutuksiin. Märkää loskaa satoi joka suunnasta eikä sateenvarjosta juuri ollut apua. Olin töihin päästyäni kuin uitettu koira. Eikä vaihtovaatteita mukana tietenkään! Onneksi työkaveri pelasti pulasta ja lainasi housuja siksi aikaa, että omani kuivahtivat.

Kotiin fillaroitsin, sillä huolto oli saatu tehtyä päivän aikana. Pyörän jarrut eivät ole koskaan olleet niin hyvässä kunnossa kuin nyt, eivät edes uutena. Se korviavihlova kirskunakin on nyt poissa. Huoltaja viitsi kuitenkin väittää, ettei hän saanut jarruja kirskumaan kokeillessaan asiaa ennen huoltoa. Ai, enkös minä sitten osaa jarruttaa oikein?

Kotipihassa näytti tältä:

Sato on säilössä, mutta nyt harmittaa, etten heittänyt kesäkukkia menemään ennen arktista jääkautta. Mutta kun ne olivat vielä niin kauniita... Nyt joudun tekemään saman työn huomattavasti epämiellyttävämissä olosuhteissa.

Koska sää oli kylmän kalsea, iski vimmattu säilömisvimma. Kävin kaupasta etikkaa ja sipuleita, ja tein kesäkurpitsapikkelssiä, jonka ohjeen löysin Pastanjauhantaa-blogista.

Kesäkurpitsapikkelssi

1 litra kesäkurpitsaraastetta
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
3 dl väkiviinaetikkaa
3 dl vettä
400 g sokeria
1 tl suolaa

Raasta kesäkurpitsa karkeaksi raasteeksi, raasta myös valkosipulin kynnet. Leikkaa sipuli ohuiksi siivuiksi.
Mittaa vesi, etikka, sokeri ja suola tilavaan kattilaan, Kiehauta. Lisää kurpitsaraaste ja sipulit. Anna kiehua miedolla lämmöllä kunnes kasvikset ovat läpikuultavia ja pehmeitä.
Tölkitä lämpimänä.

Jo nuo reseptin ainesten määrät hämmästyttivät. Tuntui, että lientä on liiaksi. En kuitenkaan rohjennut käydä säveltämään ihan kylmiltään, vaan päätin toimia kuten ohje käski. Mutta kyllä sitä lientä vaan oli liikaa! Ja tosi vähäksi hupeni kaksi suurehkoa kesäkurpitsaa. Eihän niistä tullut edes kolmea purkkia täyteen!

Kaupassa haksahdin ostamaan myös suippopaprikoita ja chilipalkoja, kun olivat niin tuoreen ja värikkään näköisiä. Taidanpa huomenissa keitellä lisää säilykettä, sellaista jossa on vähän väriäkin. Tosin tolkutonta touhua, ei noita etikkasäilykkeitä meillä muut syö kuin kokkaaja itse. Mutta onhan se mukavaa saada kotiin vähän kirpeää syyssäilykkeiden tekemisen aromia.