Leivoin lauantaina

Kurpitsamaassa kasvaa vain yksi ainoa talvikurpitsa. Onneksi edes se yksi, ettei tarvinnut pelkkiä lehtiä kasvatella. Äidiltä saamani koristekurpitsan taimi sen sijaan on venynyt hillittömiin mittohin ja satoakin se tuottaa. Jo neljä kurpitsamötkälettä irroittelin, kolme vielä kasvaa lisää. Punasipulit pääsivät kuvaan, vaikka ovatkin vain kuvausrekvisiittaa ja kaupasta ostetut.

Mutta ei nyt pitänyt kasvimaan sadosta rupatella, vaikka lauantaina nostinkin perunat pois maasta. Niitä ei niin hirveästi ollut. Yhteen pesuvatiin mahtui tämän kesän perunasato, joten nälkä tulisi, jos ei kaupasta voisi lisää einettä ostaa. Onneksi ei näin harrastelijamaisella pienviljelijällä ole elo kiinni omista viljelyksistä.

Sen lisäksi, että kävin lauantaina aamupäivällä auringonkukkapellolla haltioitumassa. ahersin kotona. Ei, en pessyt ikkuinoita vieläkään, vaikka se työ on edelleen to do -listan kärkipäässä. En muutenkaan saanut vanhalta tehtävälistalta roikata jonottavia asioita yli, mutta keksinpähän uusia! Otin ja leivoin kakkupohjan päästäkseni kokeilemaan parin viikon päästä koittavien juhlien toivomusten toteuttamista. Kakun sisään pitäisi saada Saksan lipun värit, keltaista, punaista ja mustaa.

Kaikenlaisia elintarvikevärejä on aikojen saatossa tullut hankittua, mutta ei niistä loputtomasti iloa näytä olevan. Olivat kuivettuneet kikkanoiksi purkeissaan, höh! Sinnikkäällä liottelulla sain kuitenkin joistakin purkeista väriä irtoamaan, mutta ei niistä oikeita, toivotunlaisia väriraitoja tullut. Ei näytä Saksan lipun väreiltä, ei.

Testikakku meni työkavereille tuhottavaksi ilman koristeita. Näytti kelpaavan.

Tänään kävin ostamassa uusia värejä, mutta mustaa en saanut. Leipuriserkulta sain oivan vinkin. Voisin käyttää värjäämiseen lääkehiiltä. Sitä testaan seuraavaksi.

Toinenkin leipomiskokeilu piti tehdä. Työpaikalla vietetään 5-vuotissynttäreitä kuun puolivälissä ja jo aikoja sitten kyselimme, olisiko tiloissa toimivalla kahvilalla intoa kehittää meille nimikkoleivos, jota voisivat sitten syntympäiväviikolla markkinoida teemaan sopivana kahvileipänä asiakkaille. Innostuivat asiasta, mutta toivoivat meiltä ideoita. Entinen kotitalousopettaja, nykyinen työkaverini oli miettinyt, että paikallisuus ja vuodenaika tulisi mukavasti esiin, jos taikinassa käytettäisiin talkkunaa ja täytekerroksissa piimää, puolukkaa ja omenaa.

Olemme pari ehdotusta saaneet maisteltaviksi ja ne ovat kyllä olleet oikein maukkaita, mutta ulkonäöltään aika arkisia. Perjantaina työkaverit alkoivat yllyttää, että jospa leipaisisin mallileivonnaisen. Yllytyshullu olen ja tartuin haasteeseen. Sain aikaiseksi gluteenittoman puolukkaleivonnaisen, josta tosin puuttui se omena. Ja pohjasta tuli liian paksu, mutta tämä olikin vasta testiversio.

Näin tein:

Gluteeniton puolukkaleivos

pohja:

150 grammaa maidotonta margariinia (esim. Sunnuntai)
2 dl sokeria
2 isoa kananmunaa
1 dl gluteenittomia talkkunajauhoja (Hirvelän uunitalkkuna)
0,5 dl perunajauhoja
1 dl gluteenitonta jauhoseosta (Semper)
1 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria

Vatkaa huoneenlämpöinen margariini ja sokeri vaahdoksi. Lisää kananmunat koko ajan voimakkaasti vatkaten. Sekoita kuivat aineet ensin keskenään ja lisää ne taikinaan. Levitä taikina isoon piirakkavuokaan tai pienelle pellille. Astiassa on hyvä olla korkeahkot reunat.

Paista 175 asteessa noin 25 minuuttia.

Anna pohjan jäähtyä

Täyte, piimähyytelö

0.5 l laktoositonta piimää
2 dl laktoositonta kuohukermaa
0,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 - 3 dl sokeroitua puolukkasosetta
8 liivatelehteä

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen n. viideksi minuutiksi
Vaahdota kerma ja lisää piimä, sokeri, vaniljasokeri ja marjasose.
Kuumenna tilkka vettä, purista liivatelehdistä ylimääräinen vesi pois ja liuota ne kuumaan nesteeseen. Valuta liivatteet ohuena nauhana muiden aineiden sekaan koko ajan vatkaten.
Anna hyytelön jähmettyä hetki ennen kuin kumoat sen kakkulevyn päälle. Kun hyytelö ei ole enää löysää lirua, joka imeytyisi kakkulevyyn, kaada hyytelö pohjan päälle ja laita jääkaappiin hyytymään.

Kiille

5 dl puolukkamehua
4 liivatelehteä

Kun piimähyytelö on hyytynyt, leivonnaisen päälle voi tehdä vielä mehusta päällysteen.
Liota liivatelehtiä noin 5 minuuttia kylmässä vedessä.
Kuumenna vajaa desilitra mehua kiehuvaksi ja liuota liivatelehdet mehutilkkaan. Lisää liivateliuos kylmään mehuun. Anna päällysteen hyytyä hetken ennen kuin levität sen leivonnaisen pinnalle. Kun koostumus on suunnilleen samanlainen kuin kananmunan valkuisessa, kiilteen voi varovasti levittää piimähyytelön päälle. Anna taas hyytyä kylmässä.

Leikkaa rumat reunat pois ja tadaa! - Juhlaleivonnainen on valmis!

Miltäs se sitten maistui? Aika puolukkaiselta aluksi! Ehkä kaksi desiä puolukkasurvosta olisi riittänyt, reiluuksissani olin hurauttanut sekaan 3 desiä pulmupuolukkaa. Mutta kun leipomus sai rauhassa tekeytyä, maut olivat tasaantuneet eikä puolukka puskenut enää niin ylivoimaisesti esiin. Välikerros voisi olla pohjan paksuuteen verraten paksumpikin. Tai sitten pohja pitäisi taputella ohuemmaksi. Mutta gluteenittomuus teki pohjasta ihanan kuohkean eikä paksuus haitannut. Voisin tehdä toistekin!