Kertausharjoitus

Ei voinut täti tänään vesisateessa ja jäisillä laduilla aloittaa hiihtokautta. Ikävää.

Mutta nytpä oli oivasti aikaa kiertää kaupungin rautakaupat. Näyttää pelottavasti siltä, että kaksitoista vuotta suunnitellusta sauna- ja pesuhuoneremontista voisi vihdoin tulla totta tänä keväänä. En vielä nuolaise, kun ei ole tipahtanut, mutta laattoja katseltiin ja vertailtiin. Muutama versio jäi mielen pohjalle mukavalla tavalla kutittelemaan...

Kotiin palattua kaivoin jauhopussit kaapista ja kävin leipomaan. Huomiseen varauduin paistamalla taivaallisen hyviä mustikkavalkosuklaamuffinsseja. Niitä tein myös itsenäisyyspäiväksi, mutta silloin niistä tuli kuppikakkuja kuorrutuksineen. Nyt en kuorruta, ovat niin hyviä muutenkin.

Tein taas myös perunarieskoja. Ja heti aloittaessani keksin, miksi rieskat viimeiksi pullistuivat palloiksi. En muistanut pistellä niitä haarukalla ennen uuniin laittamista! Voi tätä hajamielisyyttä!

Viikko sitten raportoin sokerimassatennareiden tekemisen harjoittelemisesta. Nyt olin haudutellut asiaa ja päätin yrittää uudelleen. Ensin kyllä kokeilin ihan uusia kaavoja. Näytti siltä, että tällä uudella kaavalla saisi vauvamaisemmat tossut ja helposti. Mutta pah, sanon minä!

Aiemmin harjoiteltuihin tennareihin otin käyttöön isommat kaavat, ettei homma olisi niin pipertämistä. Se olikin hyvä veto! Tekeminen oli helpompaa ja aiempi harjoittelu oli jo opettanut muutaman kikan.

Oli näissäkin tossuissa oma vääntämisensä. Tällaiset tuli! Jossain vaiheessa intoilin kuopukselle, että taisin osata! Hän sanoi hyvinkin realistisesti: "Vielä sie kerkeet ne pilata..." Eipä olisi heti arvattu, kuinka oikeaan tämä ennustus osuikaan!

Halusin kokeilla myös Conversen logon tekemistä. Arvasin, ettei se suju mutkattomasti, joten tein ylimääräisiäkin pikkuruisia ympyröitä.

Elintarviketussilla piirtelin, mutta se oli yllättävän vaikeaa. Ehkä olin liian malttamaton enkä antanut pyörylöiden kuivua tarpeeksi. Tussi ei luistanut massan päällä ollenkaan, joten kuviot piti tehdä lähinnä töpöttämällä.

Harkitsin nauhojen tekemistä sokerimassasta, mutta se tuntui vaikealta, Päätin pujottaa tennarin reikiin silkkinauhaa. Helpommin sanottu kuin tehty! Otin avuksi pussinsulkijasta rautalangan, jonka avulla onnistuin ujuttamaan nauhan tennarin reikiin. Hirmuisen varovaisesti pujottelin hiki päässä ja kieli keskellä suuta.

Kun oikean jalan kengän nauha oli paikallaan, keskittyminen herpaantui. Innoissani onnistumisesta ajattelin solmia nauhat kauniille rusetille. Sitä ennen - tyhmä! - kiristin nauhat. Kiristin... haloo! Sokerimassaa!! Tietenkin kaksi ylintä sisäsyrjän reikää murtuivat. Ajattelin korjata tilannetta laittamalla murtumaan elintarvikeliimaa. Se vain pahensi tilannetta, sillä massa pehmeni. Nyt en tiedä, voiko virhettä mitenkään korjata. Yhyy.

Viikko sitten tehtyihin mustiin pikku tennareihin virittelin nauhat pyöreästä kuminauhasta. Nämä tossut olivat kerenneet kuivua kunnolla, joten kestivät ehjänä pujotusoperaatiossa.

Sain askarteluun kaveriksi kuopuksen, joka ehti tekemään yhtä sun toista sillä aikaa, kun minä vain väkersin tossuja. Otsikkokuvan sydämet sentään ovat minun käsialaani, mutta kaikki allaolevat koristeet ovat kuopuksen taiteilemia.