Perjantain vapaapäivän kunniaksi lomusin kirpputoreja. Kolmella kirpparilla kävin, eikä saalis ollut suuren suuri. Olisikohan johtunut siitä, etten oikeastaan tarvitse mitään... Vaikka eihän kirpputorille voikaan mennä hakemaan jotain tiettyä, vaan siellä tehdään hienoja löytöjä ja heräteostoksia. Kahdella muullakin kirpparilla olisin käynyt, mutta koska ne avautuivat vasta kymmeneltä, en jaksanut jäädä ovien taakse odottelemaan, ovea potkimaan ja rivassa roikkumaan.
Kympin torilta ostin kerän valkoista puuvillalankaa. Sille oli mätkäisty hintaa kokonaista kolme euroa! Ostamatta olisi jäänyt, mutta onneksi pöydässä oli ale ja kaikki myytiin puoleen hintaan. Kolme virkattua pikku liinaa ostin myös. Oranssit eivät ole oikein minun värisiä. Ehkä heitän ne väripataan, tai teen jotain, jonka voi antaa eteenpäin jollekin, joka pitää oranssista. Liinat myytiin könttänä ja maksoivat kaksi euroa. Kolmivärinen liina jotenkin puhutteli ja vaikka jo kertaalleen päätin jättää liinat ostamatta, oli pakko pyörtää päätös. Luulen jo tietäväni, mihin tuunaukseen liina lisätään.
Vanhan puutalon kirpputorilta Solmu-kangaskaupan vierestä olisin voinut ostaa vaikka mitä tuunattavaa. Lopulta poistuin kaupasta savipotin, puisen vanhan tarjottimen, pikkuisen siivilän ja sisustustyynyn kanssa kolme euroa köyhempänä. Tyynylle ja savipotille oli heti käyttöä. Potti päätyi pullojukan ruukun alle korokkeeksi, jotta jukan "hiuksille" on paremmin tilaa. Ja sisustyynyn ulkokuori odottikin kaapin uumenissa kotosalla. Tarjottimen tuunaan myöhemmin kirpparikeijulta saadun idean mukaisesti.
Viiskulman kirpparilla kävin ensimmäistä kertaa uuden omistajan aikaan. Se on sympaattinen ja hyvin hoidettu pikku kirppis, mutta mitään ostettavaa en löytänyt. Tai jotain ehkä olisi ollutkin, mutta hintaa oli mätkäisty sen verran reilusti, että se vei ostohalut. Kirpparituotteiden hinnoittelu onkin taitolaji!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti