lauantai 18. heinäkuuta 2015

Mamman mainiot muffinssit


Uusimmassa Kodin kuvalehdessä toimittaja hehkuttaa käsikäyttöisen kahvimyllyn erinomaisuutta. Tai oikeastaan vastajauhetun kahvin erinomaisuutta. Tekstipätkän lopuksi hän kertoo leipaisevansa kahvin kyytipojaksi vadelmamuffineita luottoreseptillä. "Ainahan löytyy pari mustunutta banaania hedelmäkorista."




Okei, kahvimylly hyvä, vastajauhettu kahvi hyvä, mutta missä se luottoresepti luuraa? Mustunut banaani huhuili meilläkin hedelmäkorissa, että pitäisi päästä taikinaan... Mikä moka toimittajalta, ettei reseptiä jaettu. Murh!

Luulin, että pikapikaa moisen reseptin löytäisin kuukkeloimalla netin syövereissä. Mutta ei ollutkaan niin helposti tehty! Muutaman reseptin löysin, mutta niihin olisi tarvittu ainesosia, joita ei kaapista löytynyt. Kuten proteiinijauhetta tai kermaviiliä. Ja leipomaan piti päästä ilman kauppareissua. 

Koska valmista ohjetta ei kohtuullisella etsimisellä löytynyt, päätin taas soveltaa omasta päästä entistä maailman helpointa muffinssireseptiä.

Banaani-vadelmamuffinssit

3,5 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria (vähän vajaat mitalliset)
2 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta
1 dl appelsiinimehua
2 kananmunaa
100 g sulatettua margariinia
1 ylikypsä banaani
pakastevadelmia

Sekoita kuivat aineet kulhossa keskenään. Lisää appelsiinimehu, kananmunat, muussattu banaani ja sulatettu rasva ja sekoita taikina nopeasti tasaiseksi. Älä vatkaa!

Lisää taikinaan pakastevadelmat.

Jaa taikina muffinssivuokiin ja paista uunin keskitasolla 200 asteessa 15 -25 minuuttia riippuen vuokien koosta.

Ja eikun herkuttelemaan!

Nimesin leivonnaiset mamman muffinsseiksi, koska tällä kertaa meillä sattui olemaan muumimamman esiliinan raitojen väriset vuoat. Toinen hyvä nimitys näille herkuille olisi maan mainiot muffinit.





No hups...




Tänään on ollut taas toimen päivä. Aamuviidestä asti on kone ollut käynnissä, joten nyt on havaittavissa pientä hyytymistä, vaikka pidinkin kunnon kahvitauon kera makoisan muffinssin ja aloittelin samalla Eppu Nuotion uutuusromaania Mutta minä rakastan sinua. Pääsin sivulle 38 ja olisin mielelläni jatkanut lukemista. Mutta muut puuhat kutsuivat...

Siis mitäs tämä on?



Yrittääkö hupsu täti suojautua foliohatulla ulkoavaruuden hyökkäyksiltä? Ja muuttuuko hän siitä huolimatta vähitellen vihreäksi???

Mysteeri selvinnee huomenna. Pysykää kanavalla!

2 kommenttia:

  1. Ei kun Kotosen täti on vetäny nurmikon kautta letkajenkan huumassa ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voipha se olla niinnii ;) Ja foliohatulla suojaudutaan hyttysten ja muiden lentävien ilmahyökäyksiltä :)

      Poista