Ilon pipanoita

Joinakin päivinä tuntuu, että elämä hymyilee ja on pelkkää päivänpaistetta. Eilen, kun selkäjumi oli helpottanut ja muistutti itsestään vain vaimeana jomotuksena, osasin todella arvostaa sitä, ettei koskenut. Ja tänään tilanne on vielä onnellisempi, kipupiste on kutistunut kirsikan kiven kokoiseksi.

Muutenkin perheen ihana hoiva ja huolenpito melkein liikuttivat. Kun selkävaivaisen askareet olivat kovin rajoitetut, kuopus valmisti lounaan ennen töihin  lähtöään ja töistä palattuaan vielä paistoi lettuja. Setäkin ojensi auttavan kätensä monin tavoin. Olin jo monta päivää ällötellyt eteisen ikkunassa olleita lokkien ylilentolaivueen painonkevennyksen jälkiä. Mikä pommituskohde se tuo meidän ikkuna oikein on? Mutta siis, kun en uskaltanut käydä ikkunanpesuun, setä otti ja hoiti homman! Hän myös lupasi imuroida koko kämpän ennen vieraiden tulemista. Oi, on minulla mainio puoliso! Lisäksi tämä mainio mies toi potilaalle lääkkeeksi kirsikoita, vaikka en edes ollut hoksannut niitä pyytää. Kiitos ja nam!

Toissa-aamun yllättävä rampautuminen onneksi helpotti iltaa kohti. Olihan meille tulossa seuraavana iltana mieluisia ja odotettuja vieraita. Leipominen on terapeuttista ja parasta lääkettä, joten Buranan ohella nautin siitä tiistai-iltana.

Kantarellipiirakkaa olen leiponut monesti ennenkin. Sain pyöräretkeillessäni äidiltä pakastimesta viime vuotisia kantarellejä (että voi alkaa kerätä uusia...). Unohdin pakastetut sienet reppuuni seuraavaan aamuun saakka, joten olivat tietenkin sulaneet. Mutta ei hätää, tarkoitus olikin ollut leipoa ne syötävän piirakan täytteeksi hetimiten.

Pehmeä vuohenjuusto aiheuttaa aina päänvaivaa. Sitä kun ei myydä marketissa, jossa yleensä asioimme. Nytkin sovelsin. Laitoin täytteen sekaan jämät ruohosipulituorejuustosta ja leikkasin vuohenjuuston pötköstä. Ja oregano oli tällä kertaa tuoretta suoraan leikkimökkikasvihuoneeni yrttiruukusta.

Makeaksi leivonnaiseksi tein erittäin eksoottisen kuuloisen makuyhdistelmän sisältävän juustokakun. Kummitytön rippijuhlakakkuja pähkäillessäni olin ostanut varmuuden vuoksi pari pakettia appelsiinituorejuustoa. No, rippijuhlakakut tehtiin toisista aineksista ja paketit olivat edelleen avaamattomina jääkaapissa. Siispä etsin netin syövereistä ohjetta, johon saisin ne upotettua. Yhtenä kriteerinä oli, ettei enää tarvitsisi ostaa paljoa mitään uutta ja erikoista tarviketta lisukkeeksi.

Löysin tämän, raparperi-appelsiinijuustokakun. Raparperin ja appelsiinin yhdistelmää en olisi edes villeimmissä kokkausunelmissani keksinyt, mutta nyt ryhdyin rohkeasti testaamaan. Koska tuotteeni eivät sattuneet olemaan Pirkkaa vaan jotain ihan muuta, pakettien koot eivät natsanneet. Ei se mitään, tein täytettä reilulla otteella ja sovelsin ohjetta oman pään mukaan. Esimerkiksi päälimmäiseksi tulevaan raparperikiillekerrokseen laitoin vain kaksi liivatelehteä, ettei siitä tulisi kuohkean moussen päälle ikävää kumimattoa. Ratkaisuni osoittautui hyväksi, päällyskerros oli juuri sopivan kiinteää.

Oma versioni ohjeesta oli:

Raparperi-appelsiinijuustokakku

200 g kaurakeksejä

75 g voita

2 rs Valio Eila appelsiinituorejuustoa

2 tlk Flora Vispiä

1 tl vaniljasokeria

3 liivatelehteä

3/4  dl appelsiinimehua

250 g raparperinpaloja

1 dl vettä

3/4 - 1 dl sokeria

2 liivatelehteä

1. Jauha keksit muruiksi ja sekoita ne sulatettuun voihin.

2. Laita irtopohjavuoan pohjan päälle leivinpaperi ja taputtele voihin sekoitetut murut tasaiseksi pohjaksi. Laita pohja jääkaappiin.

3. Liota 3 liivatelehteä kylmässä vedessä n. 10 min.

4. Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi, sekoita siihen tuorejuusto ja vaniljasokeri.

5. Kuumenna appelsiinimehu, purista liivatelehdet ja sekoita ne mehuun. Anna seoksen jäähtyä hetki ennen kuin kaadat sen ohuena nauhana hyvin sekoittaen täytteen joukkoon.

6. Levitä täyte pohjan päälle ja nosta kylmään vähintään tunniksi.

7. Laita raparperinpalat, sokeri ja vesi kattilaan ja keitä raparperit pehmeäksi soseeksi 5 - 10 minuuttia. Anna soseen jäähtyä.

8. Laita 2 liivatelehteä pehmenemään n. 10 minuutiksi. Ota raparperisoseesta n. puoli desiä ja kuumenna se. Liuota vedestä puserretut liivatelehdet kuumaan soseeseen. Sekoita liivateseos jäähtyneen soseen kanssa. Lusikoi sose tasaiseksi kerrokseksi juustokakun pinnalle. Anna hyytyä kylmässä vähintään 4 tuntia.

9. Irrota reuna vuoasta ja nosta kakku tarjoiluvadille. Koristele.

10. Nauti!

Koska vihreä raparperikerros ei mielestäni ollut kaunis, mopo karkasi käsistä (jälleen kerran) koristeluvaiheessa.

Yllättävän hyvä yhdistelmä! Neljän hengen voimin pistelimme menemään puoli kakkua yhdeltä istumalta... Kakun nähtyään vieraat kyselivät, että mitä me oikein juhlimme. No, sitä tietenkin, että saimme heidät pitkästä aikaa meille kylään ja uudistettua saunaamme testaamaan!

Noista mansikoista piti kertomani vielä... Olin pyytänyt setää hakemaan mansikkalaatikon kaupasta sillä aikaa kun olin töissä. Hups, se oli unohtunut. No, lähetin hänet ostoksille ja jäin itse puuhaamaan muuta. Eipä aikaakaan kun mansikkalähetti saapui ja huhuili eteisestä: "Melekosia rupeloita nää..." Yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksella tunnistin äänestä, että ei sieltä mitään rupeloita kiikuteta, mutta enpä arvannut millaisia mahdottomia mansikanmölliköitä oli tulossa! Hervottomia marjajättiläisiä! Hädin tuskin kerralla suuhun mahtuisi noista muhkeimmat! Ja koko laatikollinen makean mainioita, muikean maukasta ja laadultaa ykkösluokkaista marjaa. Mmmmmm, kesä <3

Kesän iloksi kuopuksen syntymäpäiväkukka kukki jopa kolmen kukan voimin eilen, mutta kameran kanssa heiluin vasta siinä vaiheessa, kun yksi kukista oli jo sulkeutumassa. Mutta sekin ilahdutti. Taas. Elämä hemmottelee. Ihanaa.