lauantai 14. helmikuuta 2015

Ystävänpäivä


Tänään on taas ollut monen puuhan päivä. On käyty tilaamassa laatat pesuhuoneremonttia varten, seikkailtu remontissa olevan Prisman hyllyjen välissä (tavarat vaihtavat paikkaa joka päivä. Kaupassa tulee samanlainen fiilis kuin muuttuvassa labyrintissä), kokattu nopeaa murkinaa perheelle ja päästy hiihtoladulle. Setä osti Prisman remonttimyynnistä tyrkkyhalvat nanosukset, jollaisilla minä olen jo monta vuotta tyytyväisenä lykkinyt menemään. Joten sain hiihtolenkille seuraa, joka sopikin hyvin näin ystävänpäivän teemaan.

Ystävänpäivä pitäisi olla joka päivä. Äitien, isien ja perheidenkin päivää olisi suotavaa viettää joka päiva, 365 päivää vuodessa. Mutta ei se haittaa, että kerran vuodessa on oma päivänsä nimettynä ystäville. Hyviä asioita kannattaa nostaa esiin.

Kaupalliseen ystävänpäivähehkutukseen en halua höpsähtää. Silti heräsin viime viikonloppuna kirjottamaan muutaman ystävänpäiväkortin, sillä ajattelin muistaa ainakin joitakin postcrossing-harrastajia. Jokusen kortin ajattelin maailmalle laittaa, mutta pikkuisen innostuin, kun kerran puuhaan kävin.



Pari korttia kirjoitin myöhemmin, joten ne eivät päässeet ryhmäkuvaan.

Postinkantaja oli viikon aikana tuonut meidänkin postilaatikkoomme ystävänpäiväpostia. Kortteja lämmittävine teksteineen (kiitos kaikille lähettäjille!)...




... ja kirjekuori, josta löytyi uusi kaunis pannulappu sekä ihana kortti. Kiitos Outsa!




Eilen kauppareissulla setä Kotonen halusi ostaa minulle ystävänpäivätulppaaneja. Herttaista ja huomaavaista!






Maljakon alla oleva roosanpunainen pitsiliina on kirppislöytö syksyltä. Taisi maksaa kokonaista 50 senttiä.

Eilen tein täytekakun työkaverin lasten syntymäpäiväjuhliin. Sokerimassan alle tarvittavaa kreemiä jäi taas jäljelle. Holtiton herkuttelu on pannassa, mutta silti ei leipuri pääse karvoistaan. Eli vapaapäivän kunniaksi piti paistaa muutama muffinssi. Googlasin helppoa muffiniohjetta ja päädyin Herkkuhovin sivustolle. Rakastan muunneltavia leivontaohjeita ja vain sekoitettavia taikinoita! Siis resepti oli kuin tehty minulle!

Halusin leivonnaisiin ripauksen särmää ja siksi kaivelin kuivakaapin perukoilta turkinpippurirouhepussin. Ja näin tein:

Helpot muffinit

3,5 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 dl maitoa (neste voi olla muutakin, esim. mehua, kermaa tai kahvia)
2 munaa
100 grammaa voita sulatettuna
2 kukkurapäistä ruokalusikallista turkinpippurirouhetta
pieni pakastusrasiallinen (n. 3 dl) vadelmia

(alkuperäisessä ohjeessa sanotaan, että taikinan joukkoon voi laittaa lisuketta maun ja mielialan mukaan. Esim. marjoja, karkkirouhetta, suklaata, marmeladia...)

Ensin sekoitetaan kuivat aineet keskenään.
Joukkoon lisätään neste, munat ja voisula. Sekoitetaan.
Lopuksi taikinan joukkoon sekoitetaan marjat tms.

Taikina lusikoidaan muffinivuokiin (12 kpl) ja paistetaan 200 asteessa uunin keskitasolla 15 - 20 minuuttia.

Vadelmat ja turkinpippurirouhe samassa taikinassa tuntuu jännittävältä yhdistelmältä. Olisi voinut mennä pahastikin pieleen, mutta ei.. Ihan älyttömän hyviä tuli!





Nyt kun päästiin mukavasti muumimukeihin, niin esittelenpä tässä sivumennen taloutemme uuden mukin, jonka tuo ajattelevainen mieheni jokin aika sitten minulle osti. Kiitos!


Ystävänpäivän sillisalaattipostaus päättyy tähän.

Ystävät ovat kuin tähtiä.
Vaikka aina et näe niitä,
tiedät että ne ovat olemassa.

8 kommenttia:

  1. Oi, kyllä se Kotoselta löytyvä setä on sitten herttanen sielu. Kukkia ja Muumimuki rakkaalle Kotoselta löytyvälle tädille :-) Tuo uusin Muumimuki on muuten tosi hauska.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös vain olekin ihana setä! <3
      Tosiaan tuo muki on mainio. Olen jo sanonut, etten halua enempää muumimukeja, kun niitä on kertynyt vuosien saatossa melkoinen kokoelma. Mutta tämä talomuki oli poikkeus...

      Poista
  2. Ihana setä, tosiaan! Ja ihana ystävänpäivä kaikkine herkkuineen, kukkineen, kortteineen! Löysin omani -sekä saapuneista että lähteneistä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti sait molemmat sinulle lähteneet kortit... pakko oli lähettää kaksi ;)

      Poista
    2. Kyllä kyllä! Ja no worries: MINÄ en ollut saanut halailevaa nallekorttia, sen sai taloudessamme asustava postcrossaava reissunalle :D

      Poista
    3. No huh, sepä helpottavaa kuulla ;)

      Poista
  3. Voi iskä, onpa se ihana! Ja siekin<3 kohta nähhään!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana olet sinäkin ja odotellaan jo näkemistä :)

      Poista