tiistai 3. helmikuuta 2015

Sokerrrihuurrrettua


Eilen töistä kävellessä kastuin märässä räntäsateessa rönttämäräksi. Mutta se oli hyvää alkusoittoa tämän päivän satumaailmalle.

Viime yönä satoi lunta. Kevyttä, puhdasta ja pehmeää lunta. Se kuorrutti maailman lumoavaksi ja eristi äänet kauas kuulumattomiin. Kun kävelin aamulla töihin, oli kuin olisi pumpulissa kävellyt. Oli niin kaunista, ettei matkanteko juuri edistynyt... Oli pyörittävä ympäri ja ahmittava silmillä kaikki se kauneus joka ympärillä vallitsi. Onneksi oli kamera mukana, että jotain sain ikuistettuakin, vaikkei kuva koskaan kerro koko totuutta.

Kotipihasta lähtiessä vallitsi tunnelmallinen sininen hetki. Neljän kilometrin kävelyn aikana päivä valkeni muuttaen maailman melkein mustavalkoiseksi.











Työpäivän päättyessä uusi sinisyys oli laskeutunut tienoon ylle.

























4 kommenttia:

  1. Ihania kuvia, totuus varmasti sitäkin ihanampi! :)

    VastaaPoista
  2. Vastaukset
    1. Sanopa muuta! Minä niiiiiin tykkään vaihtuvista vuodenajoista!

      Poista