Enkeli vaivaa

Hoh hoijaa. Tänä aamuna uni loppui turhan aikaisin. Ennen aamuneljää havahduin vähän ja unen seassa yritin ottaa selvää, kuinka kauan saisin vielä nukkua ennen kellon sointia. Yhtäkkiä tajuntaan iiski moukarin lailla ajatus: VAPAAPÄIVÄ! Siinä silmänräpäyksessä hävisivät kaikki unet jonnekin hyvin kauas. En olisi vielä siihen aikaa halunnut herätä, joten sinnittelin sängyssä tunnin verran ja sitten luovutin ja kampesin itseni kahvin keittoon.

Nyt kun olen ollut hereillä jo yli 18 tuntia, alkaa hyytyminen. Saankohan edes tätä postausta valmiiksi ennen putoamista? Jännittävää.

Kerroin jokin aika sitten olleeni Taito Shopin kurssilla, jossa tehtiin virkattuja enkeleitä. Jotenkin en ihan innostunut mallista, mutta olin etukäteen suunnitellut sellaista joululahjaksi kummitädeille. Loppujen lopuksi tein vain yhden... ja senkin tänään, joten joulupostin mukaan ei tämä väkerrys lähde. Mutta asuupa yksi kummitäti tässä lähistölläkin!

Kurssilla sooloilin ja tein enkelistä ihan oman näköisen lusikkapään. Nyt päätin tehdä hahmon aivan ohjeen mukaan. Ensin piti kipaista tarvikkeita Taito Shopilta, kun en kurssi-iltana niitä hoksannut ostaa jemmaan.

Timanttileikatusta alumiinilangasta leikataan yksi 30 cm pitkä pätkä, 4 x 32 cm pätkät ja yksi metrin pätkä.

30 cm pitkän langan päihin taivutellaan koukut ja lanka käännetään ympyräksi. Muodon saa hyvin symmetriseksi käyttämällä astiaa apuna.

32 cm pitkien lankojen päihin käännellään myös koukut ja pätkät käännetään keskeltä kahtia. Metrin pitkä langan pätkä taivutellaan serpentiinitien malliin mutkille.

Taivutellut langat asetellaan kiinni alaympyrään.

Serpentiinitie pujotellaan siiviksi paikoilleen toisten lankojen väliin ja langasta katkaistaan vielä pieni pätkä kaulaksi. Se lyhyt lanka pujotetaan helmestä läpi ja toiseen päähän käännetään lenkki, ettei helmi pääse putoamaan. Siivet ja pää kiinnitetään yhtä aikaa joko rautalangalla tai ohuella alumiinilangalla vartaloon.

Runko on valmis! Tosin alareunan ympyrä ei enää ole niin säännöllinen ollenkaan kuin siinä vaiheessa kun se oli muotoiltu kupposen ympärille.

Pieniä akryylihelmiä pujotellaan ohueen rautalankaan. Kannattaa pujottaa tarpeeksi, kun ei niitä voi myöhemmin lisätä. Lankaa ei katkaista vaan käydään virkkaamaan ketjusilmukoita ihan normaalisti ja poimitaan helmiä mukaan tasaiseen tahtiin. Vähän liian lyhyen helmiketjun tein, mutta saa nyt riittää. Ellen sitten huomenna virkeämpänä katsele tekelettä kriittisemmin silmin ja ryhdy korjauspuuhiin...

Päähän halusin vielä sädekehän. Ensimmäisestä virkkasin niin suuren, että se valahti kaulaan koruksi. Toisella yrityksellä tuli sopivampi koko.

Sitten halusin molemmat enkelitekeleet samaan kuvaan:

Ennen enkeliaskartelua leivoin taatelikakut uuniin paistumaan ja ajattelin käyttää paistoajan hyvin hyödyksi askarrellen. Posket hehkuen vääntelin rautalankaa ja jossain vaiheessa kävin ihmettelemään, että mikä tämä on tämä haju täällä....? KAKUT!! Olivat uunissa 15 minuuttia liikaa. Onneksi ei käynyt pahasti, vain ylin paistopinta ruskistui vähän liikaa. Mutta toisaalta kakut eivät jääneet ainakaan raaoiksi, kun taatelikakkujen kanssa käy helposti niinkin.