tiistai 9. lokakuuta 2018

Kukitaan kuin viimeistä kesäpäivää


Aikanaan kuopukselle ostamani kärsimyskukka elää edelleen. Pistokas siitä muutti kuopuksen mukana opiskelijan asuntoon, mutta emotaimi on sinnitellyt talvien yli ja jaksanut kukkia jo kolme kesää.

Nyt kun talvi alkoi tehdä tuloaan ja yöt kylmenivät, kukassa oli vielä tosi paljon nuppuja. Ensin hilasin ne ulkokukat, joiden en halunnut jäävän hallan jalkoihin, lähemmäs talon seinää terassilla. Kärsimyskukka oli yksi näistä kasveista. Siinä oli silloinkin monta kukkaa avoinna.





Myös melkein kaikki lehtensä tiputtanut pasuunakukka pääsi seinän suojiin, samoin uudet nuput kasvattanut keltainen ruusu.


Kasvimaan viimeisistä auringonkukista napsin kukkia maljakkoon. Yksi kukka oli niin nyykähtänyt, että katkaisin sen ihan lyhyeksi ja tökkäsin jälkiruokakulhoon.



Suppilovahveroita siivotessa askartelin suppiskukan. Ei siitä kovin hieno tullut... Ensin se oli nätimpi kun siinä oli niukemmin sieniä, mutta en malttanut tietenkään ajoissa lopettaa.


Keskiviikkoiltana töistä tullessa huomasin, että yö on kylmenemässä vallan viileäksi. Piti siis pelastaa kukat sisätiloihin. Kärsimyskukka jaksaa sisälläkin kukkia, vaikka lämpöshokki aiheuttaakin lehtien ruskettumista ja tippumista.


Rankeloksi ränsistynyt pasuunakukka avasi lämpimässä nuppunsa suloisiksi kellokukiksi. Kuvaaminen oli hankalaa, mutta yritin silti. Salamalla....


... ja ilman.




Vielä kärsimyskukan kukoistusta:



Sisätilojen lämmössä ruusukin availee nuppujaan. Alkukesän kukat olivat muhkeammat, ilmeisesti lannoitusta olisi voinut olla pitkin kesää enemmän.



Amazonin lilja ei halua jäädä ulkokukkia huonommaksi. Se kukki jo loppukesästä kahden kukkaputken voimin, mutta nyt kukassa on taas kaksi lähes kypsää kukkaputkea ja kolmas putki kasvaa kannoilla. Ihme kukka!




Erikoisen kukkaisaa aikaa tämä syksy!

4 kommenttia:

  1. Kaikista kaunein kukka maailmasaon tuo :kärsimyskukka!!
    Kauniisti kukkii!!

    VastaaPoista