maanantai 14. heinäkuuta 2014

Ruususen purkki


Oih. Viikonloppuna pääsin pitkästä aikaa kiertelemään kaupungin kirppareita. Kävin kahdella "oikealla" kirpparilla ja yhdellä pihakirppiksellä. Takaraivossa muhi ajatus keveästä ja iloisesta kesämekosta. Tietenkään sellaista ei vastaan kävellyt. Tai oikeastaan - jos tulkitaan sananmukaisesti - ihania hempsukkamekkoja käveli vastaan, mutta onnellisten omistajiensa yllä. Kirpputorille niitä ei vielä oltu raaskittu viedä tai jos joku oli vienytkin, aikaisempi lintu oli napannut madon... siis mekon.

Muttei sitä kirppisreissua, etteikö jotain mukaan tarttuisi. Kympin torilta ostin farkkuhameen (Gina tricot, 3 €) ja mustat (kesäksi! Haloo??) farkkucaprit (Bla-Bla, 2 €). Pelastakaa lapset -kirpparilla sovitin pellavacapreja, veikeää Onlyn isonappista hametta ja hulmuhelmaista Espritin hametta. Lopulta mukaan lähti vain hulmuhelma, pellavapöksyt olivat omituisen malliset ja isonappisen hameen vetoketju pökötti ikävästi. Hulmuhelman sain kahdella eurolla. 


Kaikenlaisia potteja ja purnukoita on kotona kaapit väärällään. Mutta enkös vain mennytkin ihastumaan savimaljakkoon siellä Pelastakaa lasten kirpparilla! Ajattelin sitten, että se on varmaan kallis ja jää sen takia hyllylle. Kysyin hintaa - ja se oli kokonaiset 50 senttiä! Ja siitäkin hinnasta myyjä antoin kymmenen senttiä alennusta, joten potti maksoi 40 cnt. Siis ihan pakkohan se oli sieltä pelastaa... Varsinkin kun jo sieluni silmin näin siinä oman pihan vaaleanpunaista ruusua..








Sunnuntaina oli h e l l e. Lauantain kitkemisurakkaa ei voinut kuvitella jatkavansa paahtavan auringon armoilla. Siispä suuntasimme esikoisen kanssa ensin matkalaukkukaupoille (Lasta odottaa aur pair -vuosi Englannissa. Lähtö on vasta syyskuun alkupäivinä, mutta tokihan kunnon matkakapsäkki piti hommata hyvissä ajoin.) ja samalla reissulla päätimme pistäytyä pihakirppiksellä.

Sieltä löytyi minulle upouudet ja käyttämättömät Icepeakin urheilucaprit, joissa tosin on pikkuisen kasvunvaraakin... mutta eipähän purista!


Onneksi pöksyissä on tarranauhalla kiristysmahdollisuus sekä vyötäröllä että pohkeissa. Eipähän putoa housut jalasta kovemmassakaan vauhdissa. :)

Samaiselta pihakirpputorilta ostimme esikoiselle jumppatopin ja hauskan valkoisen puisen vaatetelineen. Niistäpä minulla ei olekaan kuvaa. Mutta kuvasin sentään vielä Saa ottaa -laatikosta hamstraamamme korut ja kissapullokeräilijälle aarteeksi keltaisen kissapullon. Viuhkakorvikset viehättivät minua ja sormus taas tuota tyttöä. Loistolöytöjä!





Pitäisipä itsekin vihmeröityä ja pistää pystyyn pihakirppis kotikadun varteen. Olemme sellaista aiemminkin harrastaneet hyvällä  menestyksellä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti