Lähettiin lietsuun

Nyt kun setäkin on lomalla, päästiin lähtemään pienelle reissulle toteuttamaan unelmia ja tekemään asioita, joita emme ole ennen tehneet. Tämä aamupäivä kului vielä kotipuuhissa, mutta vähän ennen puolta päivää pääsimme matkaan ja ajoimme ilman pysähdyksiä Joensuuhun saakka. Ihan ensin ajoimme Botaniaan, maailman pohjoisimpaan perhostaloon .

Oli kahvin paikka, joten ihan ensin nautimme kahvilan antimista. Kahvi ja mokkapala oli oikein hyvää, mutta kuvia niistä ei ole. Tankkasin pikaisesti, koska mielessä jo poltteli trooppiseen puutarhaan tutustuminen.

Kasvihuoneissa oli valtavasti erilaisia trooppisia kasveja, niitä on noin 700 lajia. Eniten ihastuin kuitenkin siellä lenteleviin isokokoisiin ja kauniisiin perhosiin. Niitä oli vain yhtä lajia ja myöhemmin kuulin, että normaalisti (koronattomaan aikaan) tilassa lentelee valtavat määrät erilaisia perhosia niin että heikkohermoisempia jo hirvittää. Olisin mielelläni nähnyt sen perhostulvan, mutta ilahduin kyllä jo näistäkin siivekkäistä.

Näitäkin kyllä vähän säälin, kun ne niin kovasti yrittivät räpistellä ikkunoissa pyrkien vapauteen.

Ilmassa lepattavien perhosten selkäpuoli oli kauniin sininen, mutta arat perhoset eivät suostuneet asettumaan siivet levällään kuvattavaksi, koska tilassa oli yhtä aikaa paljon ihmisiä.

Ikkunaa vasten kuvatessa perhosen selkäpuoli näytti yhtä ruskealta kuin siipien alapuolikin. Mainio naamioitumiskonsti!

En halunnut luovuttaa ennen kuin olisin saanut perhosesta kunnon kuvan.

Lopulta sinnikkyyteni palkittiin! Kaikki muut vierailijat olivat poistuneet tilasta ja minä odotin hiljaa ja rauhassa... Yhtäkkiä yksi yksilö levitti siipensä kuin sanoen, että ota nyt sitten niitä kuvia. Se oli kuvattavana levollisesti vaikka kuinka kauan. Voi mikä ilo!

Vaan on se kyllä kaunis tuo siipien alapuolikin!

Posliinikukka

Puikkokämmekät

Lopulta maltoin jättää perhoset ja siirtyä ihmettelemään ulkopuutarhoja. Alueella on keittiöpuutarha, iso kukkamaa, lasten puutarha ja aistipuutarha.

Aistipuutarha oli mielestäni kiinnostavin. Alue on siirtynyt uudelle omistajalle vuonna 2018 ja on ilmeisesti ehtinyt ennen sitä mennä aika huonoon kuntoon. Kasvihuoneet on remontoitu alkuvuodesta, mutta puutarha-alueilla näkyi hoidon laiminlyönnit vielä. Mutta saamamme esitteen mukaan Joensuun Botania Oy:n tarina on vasta alkamassa, joten uskon alueen pesevän kasvonsa ja pääsevän vielä ansaitsemaansa loistoon.

Sieltä löytyi myös ihan kotimainen perhosyksilö.

Aistipuutarhassa voi kuunnella ja tehdä erilaisia ääniä, katsella yllättäviä asioita, haistella ja maistella ja kosketella. Itse innostuin eniten äänistä... maistelualueella oli joku tuholainen (ötökkä) käynyt ihan luvan perästä maistelemassa ja monien kasvien lehdet oli rei'itetty.

Tätä en maistellut

Ulkopuutarhakierroksen jälkeen kävin vielä hetken ihastelemassa kauniita perhosia, ennen kuin jatkoimme matkaa.

Hotelliimme pääsi kirjautumaan vasta neljän jälkeen, joten käväisimme paikallisessa Prismassa ostamassa kotiin unohtuneita asioita. Siellä oli poistopisteessä valtavan paljon enemmän tuotteita kuin meidän omassa Prismassamme. Ja eikös vain sieltä löytynytkin sopivasti minulle patikointivaatteita ajatellen seuraavia päiviä.

Sitten olikin aika kirjautua hotelliin. Nettiä selatessa olin törmännyt jälleen mielenkiintoiseen vaihtoehtoon, Lietsu Boutique Aparthotellilla oli kiehtova tarina.  Lisäksi minua kiehtoi hotellin nimi, Lietsu. Minulle se on synonyymi vapaa-ajan reissulle, mutta hotellin tarinassa sille annetaan vähän toisenlainen selitys.

Lietsun rakennus ulkoapäin ei anna minkäänlaista osviittaa siitä, mikä ihanuus seinien sisäpuolelta löytyykään.

Vastaanotto oli lämmin ja sydämellinen ja meidät saateltiin henkilökohtaisesti huoneeseemme. Samalla saimme hyödyllisiä vinkkejä yöpymistämme ajatellen.

Lietsun huoneet ovat yksilöitä ja kaikilla niillä on nimi. Meidän huoneemme on Ruokittu perti. Se on karjalan kieltä ja tarkoittaa siivottu pirtti. Ja voi miten ihana pirtti oven takaa löytyikään!

Pienet, harkitut yksityiskohdat kruunaavat hotellielämyksen, niin kuin nyt vaikka tämä Lietsun oma käsitiskiaine!

Majoituttuamme kävimme Rossossa syömässä (saimme kyllä emännältämme hyvät suositukset muualle, mutta tutkittuamme niiden muiden paikkojen ruokalistoja netistä, päädyimme hakemaan iltaruokamme Rossosta, jonka listalla oli meille mieleistä ruokaa). Söimme maukasta Pasta pestoa, jota oli niin paljon, etten jaksanut millään syödä kaikkea.

Syötyämme kävelimme pitkin Pielisjoen rantaa, käväisimme Ilosaaressa ja katselimme purjeveneen kulkua kanavassa. Sille avattiin kaksi eri siltaa ja sulut... Meillä kotikaupungissa kun ei enää maantieliikenne katkea vesiliikenteen takia, niin olihan tämä nyt mielenkiintoista!

Pian on ensimmäinen reissupäivä illassa. Seikkailut jatkuvat huomenna...