Käpylapasia ja räsymattosukkia

Muistanette postaukseni, jossa kerroin kevään sukkahurahduksesta? Kun tehdä päkelsin intopiukeana JonSukkia ilman tolkkua? Tein mm. nämä kahdet RaitalankaJonit käyttäen raitalankana Novitan Marttaraitaa ja pohjana valkoista ja mustaa seiskaveikkaa.

Sitä Marttaraitaa jäi sitten yli... Keksin neuloa siitä pitkät räsymattosukat. Arvioin, ettei lanka riittäisi, jos kaveriksi ottaisi vain yhden toisen värin, joten mukaan valikoitui kaksi eri vihreää Seitsemän veljestä -lankaa.

Pitkien sukkien luomisvaiheessa sattui aloittelijamainen kömmähdys. Loin liian vähän silmukoita, joten varret ovat kovin kapoisat. Onneksi on ihmisiä, joilla on sorjemmat sääret kuin itselläni!

Kun pitkät sukat olivat valmiit, Marttaraitaa vaan riitti ja riitti.  Tein vielä ensin varrettomat ruskeapohjaiset sukat ja koska lanka ei edelleenkään näyttänyt loppumisen merkkejä, vielä hyvin lyhytvartiset sukat vaaleanvihreällä pohjalla.

Hyvin omiin jalkoihin sopivat tuli. Mutta tuskin jäävät itselle, jos vain joku muu käyttäjä löytyy.

Marttaraita vaan ei loppunut vieläkään! Mutta näin pienistä nyssäköistä ei enää identtistä sukkaparia synny, joten kerät pääsevät jämälankapurkkiin.

Tähän samaan postaukseen pääsevät myös Maija Paavilaisen Peukalon paikka -kirjan ohjeella tehdyt lapaset. Näin nimittäin joskus myyjäisissä aivan ihastuttavat lapaset, mutta ne olivat minulle liian pienet. Mutta eikös vain käynytkin hyvä tuuri, kun selasin tätä Peukalon paikkaa kerran puolihuolimattomasti ja bongasin sieltä ihastelemieni lapasten ohjeen!

 Ja lapaset ovat sukkien kanssa samassa postauksessa siksi, että kun tein räsymattosukkia jämälangoista, piti ruskeasta kerästä tehdä ensin jotain muuta, että siitä sitten tuli jämälankaa...

Ensimmäisistä tekeleistä tuli minullakin niin pienet, että oma koura ei niihin nätisti mahdu.

Siksi tein heti perään toiset lapaset, johon lisäsin silmukoita kahden kuvion verran. Heti tuli sopivammat!

Ja jäi sopivasti noita jämälankanyssäköitä.

Kun viimeisen lapasen viimeistä kärkikavennusta tein, napsahti poikki hyvin palvellut sukkapuikko. Voi harmitus! Näillä on ollut niin hyvä pistellä menemään pitkin kevättä erinäisiä neuletöitä. Onneksi peukaloiden neulomiseen ei tarvittu kuin neljä puikkoa.

Valmista tuli! En tykännyt ohjeen erivärisellä langalla ommellusta reunasta ranteessa. Ei varmaan haittaa, vaikka jätin sen pois.

Käteen käypäiset. Pienet voin antaa jollekin sirosormisemmalle.