Monta päivää samassa paketissa

Voi voi. Niin oli Ellillä vakaa aikomus kerrankin pitää päiväkirja ajan tasalla ja kirjoittaa joulukalenterimaisesti postauksia joka ikinen joulukuun päivä. Hykertelin jo käsiäni ilosta, että tulisi ennätykset kuukausittaisessa postausmäärässä. Mutta sitten väliin tuli elämä. Varsinkin sosiaalinen elämä. Koska en yksinkertaisesti kestä hereillä kahtakymmentäneljää tuntia, nämä blogihöpinät joutuivat odottamaan aikaa rauhaisampaa.

Joulukuu on ollut harmaa ja vesisateinen. Torstaina, 12. joulukuuta kuitenkin ilahduin töihin kävellessäni sinisestä taivaankastaleesta kaukaisuudessa. Sinistä väriä mustavalkoiseen maisemaan, ihanaa!

Torstain joulukalenteriluukku kehotti nukkumaan päikkärit. Hyvä neuvo, mutta koska oli iltavuoropäivä, jäi huilitauko toteuttamatta.

Tavarakalenterista tuli harava ja muita työkaluja. Sen verran pikkuruisia, että näillä voi hoitaa vain miniatyyripuutarhaa.

13.12. on Lucian päivä. Joulukalenterin luukku tiesi kertoa, että joulun aika on täynnä pieniä iloja. Niin totisesti onkin! Meillä töissä päivän joulukalenteritapahtumana oli perinteinen Mertalan koulun oppilaiden Lucia-esitys. Siitä minulla ei valitettavasti ole kuvia, mutta voin kertoa, että jälleen kerran piti nieleskellä liikutuksesta. On ne nuoret taitavia!

Tavarakalenterin pussukasta löytyi pussillinen pieniä nappeja.

Lauantaina 14.12. oli Itä-Savossa sarjakuvastrippi, joka oivasti kiteytti joulukuiset tunnelmat.

Joulukalenterin viisaus pohti, että menneiden murehtiminen ei auta. Keskittykäämme siis vain asioihin, joissa olemme edistyneet.

Pussukkalenterista tuli lisää pikkuruisia pyykkipoikia.

ABC-asemalla oli edullinen jouluinen seisova pöytä, joten aamupäivän siivoilujen jälkeen ajelimme sinne lounaalle. Siinä oli herkkua monenlaista ja koska lautaset olivat julmetun suuret, tuli kerättyä sellainen annos, että sen upottamisessa olikin oma urakkansa. Mutta ai että oli hyvää! Niin keskityin syömiseen, ettei ruokailusta ole yhtään kuvaa todistusaineistoksi.

Vatsat pinkeinä siirryimme sitten Olavinlinnaan Tuomaan markkinoille. Siellä oli jälleen totaalinen tungos. Kiva, että ihmiset lähtevät liikkeelle, mutta väenpaljous kyllä haittasi myyntipöytien katselemista. Kuvat ovatkin siksi vain ulkokuvia. Niin ja mitään en ostanut - kävimme vain hakemassa joulufiilistä.

Tällä kertaa myyntipaikkoja oli myös Paksun bastionin alakerran holveissa.  En muista ennen siellä käyneeni ja olin vallan vaikuttunut paikan upeudesta. Koska siellä oli paljon ihmisiä, kuvia oli vaikea saada. Tässä kuitenkin muutama:

Sunnuntaina mietelmäkalenteri kannusti luottamaan itseensä ja tavarakalenterin pussukasta löytyi jouluisia nauhoja.

Päivän ohjelmassa oli Linnan lausujien jouluinen runomatinea En ihmeistä paljon tiedä. Monista yhtäaikaisista tapahtumista huolimatta Linnalan juhlasalissa meitä oli paikalla ihan iso yleisö. Lausujat olivat valmistaneet jouhevasti etenevän runokimaran iloksemme ja esitys sisälsi runonlausunnan lisäksi näytelmällisiä elementtejä. Tykkäsin!

Kotona paistoin joulutorttuja ja sipistelin paikkoja. Olihan tapahtumassa jotain epätavallista: meille tuli vieraita! Nykyään kyläillään niin harvoin, että kun joku joskus tulee käymään, se on ihan merkkitapaus. Isän puolen serkku miehensä kanssa istui meillä iltaa ja toivat tullessaan kivan jouluisen kukkakimpun, jota Lumikin ihasteli. Kimppu oli luonnossa upeampi kuin tuossa kuvassa.

Maanantaina 16.12. mietelmäkalenteri kehotti iloitsemaan pienistä asioista ja unelmoimaan suurista. Iloitsen monista asioista, mm. noista supersuloisista personal trainereistani ja omasta kodista. Unelmoin myös paljon... rauhasta, kiireettömyydestä, ajasta omien vanhempien, omien lasten ja puolison sekä muiden tärkeiden ihmisten kanssa, matkasta Kreikkaan, Portugaliin ja Islantiin, lottovoitosta, huolettomuudesta ja ylipäätään siitä, että ihmisten kesken vallitsisi hyvä tahto. Pois turha tuittuilu, äksyily ja arvostelu, nähkäämme toisissamme hyvä.

Tavarakalenterista satoi lumihiutaletarroja.

Tämän postauksen lopuksi vielä muutama kuva ilopillereistäni, Lumi sai 2-vuotislahjaksi pehmoleluja. Niitä rakastettiin heti niin paljon, että sisälmykset piti kaivaa ulos...