Lipaston uusi ilme

En edes muista, kuinka mahdottoman kauan aikaa sitten ostimme seuraavan kuvan apteekkarin lipaston Jyskistä. Se tuli parissa litteässä paketissa ja siinä oli palapelin kokoamista sedälle pitkäksi aikaa. Uutena se oli paljon vaalempi ja kauniimpi. Iän myötä pinta on tummunut ja lipaston ulkonäkö ei oikein enää istu muuhun kalustukseen. Pistetäänkö kiertoon?

Ei pistetä. Se on kuitenkin kunnon puuta ja laatikoiden pohjatkin hyvää vaneria. Maalataan!

Helmi-kalustemaali ostettiin jo alkukesästä. Sopivaa maalaussaumaa vain ei tuntunut löytyvän paitsi nyt. Setä irrotteli laatikoista vetimet ja laatikoiden ruuvit niin että laatikot sai pois paikoiltaan. Minä imuroin ja pyyhin pinnat. Sitten vain lipasto muovin päälle ylösalaisin ja aloitin maalaamisen pohjasta.

Maalasin myös laatikoiden etulevyt.

Sitten piti pitää julmetun pitkä tauko. Seuraavan maalikerroksen sai vetäistä vasta kuudentoista tunnin kuluttua. Millään en olisi malttanut odottaa, mutta pakkohan se oli. Näitä odotushetkiä tuli vielä monta, sillä laatikoiden etulevyt, lipaston sivut ja yläkannen vetelin telalla kolmeen kertaan.

Sitten olikin sedän vuoro taas ruuvailla ruuvit ja laatikot paikoilleen. Kuvissa näkyy alalevyn huoleton maalaustyyli. Laatikoiden alle jäävää levyä ei olisi tarvinnut maalata ollenkaan, mutta kuivasin sinne telaa aina maalaussessioita lopetellessani.

Tadaa! Valmis! Tulipas siitä eri näköinen... Tykkään!