Antaa kaikkien kukkien kukkia vaan

Kinuskikissa esitteli lehdessä ja blogissa veikeitä ananaskukkasia ja tällaisen yllytyshullun piti tietenkin ryhtyä kokeilemaan. Siivutin ananaksen ja joka toisen siivun söin ja joka toisen asettelin sirosti pellille.

Sitten pellit kiertoilmauuniin ja odottelemaan... puolentoista tunnin jälkeen käänsin viipaleet ja huomasin harmikseni, että ohjeessa arvioitu kuivatusaika ei tulisi millään riittämään.. Kun palaset olivat nauttineet huonosti lämmitetyn saunan lämmöstä kolmisen tuntia, luovutin. Siirsin ananasviipaleet muffinssivuokiin ja painuin nukkumaan... (Kantapään kautta opittua: kuivatuspuuhiin ei passaa ryhtyä iltamyöhällä!) Pyysin setä Kotosta sammutamaan uunin ja raottamaan uuninluukkua nukkumaan käydessään.

Aamulla herättyäni sinkosin ensimmäisenä tarkistamaan kukkatekeleiden tilanteen. Voi voi. Kaikki eivät olleet kuivuneet tarpeeksi. Laitoin taas uunin päälle ja jatkoin varmuuden vuoksi koko satsin kuivatusta. Töihin lähtö läheni ja päätin nostaa uunin lämpötilan hetkeksi sataan asteeseen ja sammuttaa sitten uunin töihin lähtiessä. Siellä sitten kukkaset kuivuisivat ihan itsekseen... Samalla menin hetkiseksi vessaan muuttuakseni yöpeikosta takaisin päiväihmiseksi.

Huono ajatus. Se lämmön lisääminen. Edes hetkeksi.

Ruskeita korppuja tuli. Voi harmistuksen harmistus! Yksi... tai ehkä kaksi kelvollista ehkä jäi jäljelle.

Kai tämä homma on vielä kokeiltava uusiksi. Polttamatta koko satsia.

Viime viikolla satoi vettä. Eilen satoi vettä. Yöllä satoi vettä. Kevätkeiju on heilutellut taikasauvaansa ja kevät on puhjennut kukkaan. Katsokaa vaikka!

Työkaverilta saatu vuohenjuuri aloittelee kukintaansa.

Esikoisen hoitotädiltä saadut valkovuokot ilahduttavat joka kevät. Näillä seuduilla valkovuokko ei kasva luonnonvaraisena (tietääkseni), mutta istutetut taimet jaksavat kasvaa ja kukoistaa tälläkin korkeudella. Hillittömän villisti kasvusto ei leviä. Tässä on nimittäin koko vuokkomättäämme ja sillä on ollut aikaa runsastua jo 12 vuotta.

Kummitädiltä saatu kevätkaihonkukka kasvaa kuulemma tumpelonkin hoidossa. Ensimmäiset taimet onnistuin kuolettamaan...

Yksi lempipuistani, lehtikuusi.

Serkulta saatu kallioesikko kukkii uskollisesti joka kevät.

Talon mukana ostettu sammalleimu hämmästyttää värikkyydellään joka kevät.

Äidin kukkapöydällä komeili sininen kellokukka. Muurikello?

Veljeni toi äidillemme upean ruukkuruusun. Juuri tällaisista ruusunkukista tykkään yli kaiken!

Äidilläni on hurjat tomaatintaimiviljelmät. Tässä niistä osa.