Yksin kotona

Kuopuksen kaverilla oli toukokuun lopulla tarjolla ylimääräinen lippu tämän illan One Direction -keikalle Olympiastadionille. Kun selvisi, ettei kuopuksella ole töitä tänä viikonloppuna, ostimme lipun ja junalipun lapselle 18-vuotissynttärilahjaksi. Tyttö oli iloisena hereillä jo aamuviideltä lähdössä reissuun.

Lähtöhalit halattuamme menin takaisin sänkyyn jatkamaan yöunia. Paitsi ettei uni enää suostunut antautumaan. Niinpä nousin ylös ja puuhailemaan jo hyvissä ajoin, vaikka vapaapäivä onkin. Meillä on sisällä ja puutarhassa monta hommaa odottamassa tekemistä. Mm. ikkunoita ei ole vieläkään pesty ja alakerran takkahuoneen uudelleenjärjestely etenee tahmeasti.

Eilen illalla hilaismme sedän kanssa yhden himpulaisen ja ostohinnaltaan edullisen lastulevykaapin paikasta toiseen. Keikuttelimme kaappia niin, että saimme sen maton päälle, jotta siirtäminen sujuisi helpommin, Kaappi siirtyikin suhteellisen kivuttomasti uuteen sijoituspaikkaansa. Kun keikuttelimme sitä uudelleen, että saisimme maton pois kaapin alta, koko hökötys hajosi! Kauan eläköön halvat lastulevyhirvitykset! Siinä se menikin loppuilta rattoisasti rakentaessa kaappia takaisin kasaan.

Jo eilen setä ilmoitti lähtevänsä tänään Mäntyharjulle veljensä perheen uutta kotia katsomaan ja jäävänsä sinne yöksi. Olisin voinut lähteä mukaan, mutta koin olevani niin uuvuksissa työviikon jälkeen, ettei koko viikonlopun vievä yökyläily houkutellut.

Koska tänään ei tarvinnut ottaa kenenkään muun aikatauluja huomioon, ajattelin aamupäivällä kiertää alennusmyyntejä ja kirppiksiä etsien samalla juhlamekkoa kummitytön rippijuhlaan. Haaveilin myös pistäytyväni kahvilla jossakin keskustan kahvilassa. Iltapäivästä sitten siivoaisin takkahuoneen ja aloittaisin ikkunanpesu-urakan.

Olin jo heti yhdeksältä linja-autoaseman Kympintori-kirpparilla. Sovitin kolmea paitaa ja kannoin mukanani melkein koko kierroksen ajan silikonivuokaa. Onneksi sovitin! Yksikään  paidoista ei lopulta ollut tarpeeksi sopivia ja huomasin, että yksi niistä haisi kummalliselta... kuin homeelta. Silikonivuoka oli samasta pöydästä, joten haistelin sitäkin. Hyi mikä haju! Vein kaikki harkitsemani ostokset takaisin pöytiinsä ja poistuin kirppikseltä tyhjin käsin.

Savon syke -kirppari on muuttanut linja-autoasemalta Savolaan, mutta outlet-myymälä on vielä paikoillaan. Ajattelin pistäytyä sielläkin. Kun menin sisään, minulle kerrottiin, että muuttomyynnin alennukset ovat vielä tänään voimassa, vaikka muutto olikin jo suoritettu. Mutta antoivat alennuksen pahoitteluna siitä, että tavarat vielä etsivät paikkaansa. Ostin pari pakettia kuppikakkuvuokia, perunalastuja ja pähkinöitä.

Seuraavaksi suunnistin Sokoksen aleen. Houkuttelevaa mekkoa en löytänyt, mutta vein mukanani sovituskoppiin kolmet farkut ja yhdet shortsit. Kaikki olisivat olleet sopivia! Pitkän pähkäilyn jälkeen päädyin kuitenkin ostamaan vain yhdet farkut... vaaleanpunaiset!

Tien toisella puolella on kesän ajan Voglian pop up -kauppa. Näyteikkunassa oli houkuttelevan näköisiä tuotteita, joten astuin sisään kauppaan, vaikka jo etukäteen tiesin, ettei kyseessä ole köyhän putiikki. Sovitin yhtä tunikaa ja kahta mekkoa. Toinen mekko, se kohtuuhintainen, olisi vaatinut lyhentämistä ja vyötäröltä olisi pitänyt pikkuisen ottaa sisään. Kalliimpi mekko olisi ollut täydellinen! Mutta alennuksen jälkeenkin se olisi maksanut 139 €. Harkitsin todella kauan. Lopulta sanoin, että minun pitää nukkua asian kanssa yön yli. Ja niin se varmaan on, etten voi maksaa yhdestä juhlamekosta noin paljoa. Vaikka mieli tekisi. Sen tunikan kuitenkin ostin, vaikkei se pariksi Sokoksen housuille käykään.

Kaiken kiertämisen ja pohtimisen jälkeen kello lähestyi jo yhtä ja nälkä kurni suolen mutkassa. Päätin lopettaa shoppailun, jättää kahvittelun toiseen kertaan ja pyöräillä kotiin. Kotimatkan varrelle sattuu Lidl, josta ajattelin kipaista viikonloppuherkukseni kirsikoita. Mutta voi! Laari ammotti tyhjyyttään!

Kävin välillä kotona haukkaamassa palasta ja jatkoin matkaa Prismaan kirsikkaostoksille. Ei niitä kesäherkkuja sieltäkään löytynyt! Jo on kumma, että kaikki muutkin haluavat kirsikoita popsia juuri tänään!

Ostin kuitenkin muutaman kerän bambulankaa tiskirätteihin, se kun sattui olemaan hyvässä tarjouksessa. Valkoisa farkkujakin sovitin, mutta malli oli aivan erimalliselle ihmiselle tehty. Kotimatkan pyöräilin vesisateessa ja kotiin päästyä piti keittää kahvit kastumisesta selvitäkseni. Oi mitä herkkua olikaan paistopisteen Rustiikki-leipä kreikkalaisen oliivitahnan kanssa!

Hemmottelin itseäni myös uudella Kodin kuvalehdellä ja Cloettan uutuussuklaalla. Tätä Black rasberry sparks -suklaata toi työkaveri maistiaiseksi töihin päiväkahville ja voi miten se olikaan suun mukaista, kun sai vain pari palasta. Nyt kun minulla on koko levy ihan itselleni, muutama palanen riitti. Hyvää se oli edelleen, mutta onneksi ei tarvinnut koko levyä hotkia kerralla.

Ehkä makeanhimoni oli jo tyydytetty, sillä pistelin menemään santsikupin kaverina Prisman paistopisteestä ostamani pikkuruisen lettipullan.

Mikähän se on lettipullan oikea, virallinen nimi? Siitä on jo vuosia, kun ostin palvelumyynnistä pullapitkon ja pyysin lettivehnästä... myyjä ei tiennyt mitä haluan! Sen nimi voisi olla myös letike, eltti tai eltta tai pullaeltta. Hyvällä lapsella on monta nimeä.

Monta päivää takaraivossa jäytänyt päänsärky tiukensi taas vaihteeksi otettaan kahvihetken jälkeen. Väsyttikin. Ajattelin, että otan pienet päivänokoset ja käyn sitten vihdoin tekemään kotitöitä. Kello oli jotain viiden kieppeillä siinä vaiheessa. Nukahdin hetkessä. Kun heräsin, kello oli jo puoli kahdeksan! En ollut uskoa silmiäni!

Saunaa lämmittäessäni siivoilin takkahuonetta, mutta koska siellä on melkoinen myllistys edelleen, en päässyt pitkällekään. No, ei se mitään, huomenna on uusi päivä!