Kukkahöperön paratiisi

Kotikaupungin laitamilla toimii Tolvanniemen puutarha, josta on kantautunut korviini pelkkää hyvää. Kun viime viikolla yksi Facebook-kaverini hehkutti paikkaa, iski hillitön hinku päästä itsekin käymään paikan päällä. Setä Kotonen oli reissussa, joten huhuilin Facebookissa shoppailuseuraa. Ei kuulunut mitään eikä tuntunut kiinnostavan ketään... paitsi uuden työviikon tullen töistä löytyi autoileva ja kesäkukista haaveileva ihminen. Eilen sovimme, että täsmäisku kukkaparatiisiin tehtäisiin tänään.

Niinpä työpäivän jälkeen lastauduimme autoon ja ajelimme Tolvanniemeen. Mikä runsauden pula meitä siellä odottikaan! Monta kasvihuonetta täynnä toinen toistaan hienompia ja terhakampia taimia ja muhkeita kukka-amppeleita ja houkuttelevia istutuksia. Kävelimme ja katselimme aivan hämmästyksestä ällistyneinä. Valinnanvaikeutta pukkasi...

Päätimme katsella kaikki kasvihuoneet läpi ensin ja vasta sitten päättäisimme, mitä hankkisimme. Piti kaikki kasvihuoneet tutkia tarkasti ainakin kahteen kertaan. Ihan liikaa houkutuksia! Katsokaa nyt itsekin!

Etukäteen olin suunnitellut ostavani yrttejä sekä pari hyötykasvin tainta uuteen kasvihuoneeseeni. En ole ikinä milloinkaan aikaisemmin ostanut yhtä terhakoita ja hienoja yrttitaimia. Ostin persiljan, basilikan, oreganon ja curryn sekä paprikan ja chilin.

Yrtit ehdin istuttaa ruukkuihin jo tänä iltana, mutta paprika ja chili joutuvat odottamaan huomiseen, että ehdin kaivella pihasta salaojituskiviä altaan pohjalle.

Kukkaosastolla olikin vaikeampaa tehdä valintaa. Enkä enää muista, minkä niminen kukka oli toinen amppelikasvini, mutta toinen oli keijunmekko. Lisäksi ostin muutaman inkaliljan, jolla on jo kaunis nimikin ja josta oli tarjolla mahtavan värinen vaihtoehto. Puutarhuri oli tosi reilu ja saimme molemmat kaupanpäällisiksi vielä orvokki-istutukset. Auton takakontissa oli tiivis tunnelma...

Sunnuntai-iltana jo sain ruukkuihin aikaisemmat kukkaostokseni. En ole ehtinyt niitäkään vielä esitellä, joten tässä vähän esimakua..

Eiköhän näihin kasvatustunnelmiin tässä kesän aikana palata vielä kerran jos toisenkin... ainakin, jos kasvilapseni suostuvat pysyttelemään hengissä.

Kyllä kevät on sitten mukavaa!

Leikkimökin uusi elämä

Koko hommahan käynnistyi sillä, että ostin melkein talvella heräteostoksena Lidlistä tomaatin ja neilikan siemeniä. Suoritin toiveikkaat kylvötoimenpiteet ja jäin odottelemaan kasvun ihmettä. Jipii! Eloa löytyi molemmista siemenistä ja eipä aikaakaan, kun pääsin jo koulimaan taimia. Kasvuun lähtö näytti hyvältä!

Sieluni silmin näin itseni tomaatinviljelijänä ja aloin miettiä tomaattien lopullista kasvatuspaikkaa. Pähkäilin, että jos meidän vanhan leikkimökin seinää vasten asettelisi vanhan ikkunan, sen alle muodostuisi ikään kuin pieni kasvihuone. Mahtoikohan olla äitini, joka meni sanomaan, että voisihan meidän vanhasta leikkimökistä tehdä kasvihuoneen. Ei pitäisi yllyttää hullua! Minähän innostuin ja kävin heti suunnittelemaan toteutusta... Leikkimökkihän on jo kolmentoista vuoden ajan toiminut roinavarastona ja ränsistynyt paikoilleen pikku hiljaa.

Niinpä pestasin isäni rakentamaan minulle elämäni ensimmäistä leikkimökkiä. Aurinkoisena, mutta lopulta hyisen viileänä, toukokuisena maanantaina kävimme työhön käsiksi. Ennen kuin isäni ennätti paikalle, minä tyhjensin leikkimökin sisään sullotun tavarapaljouden pihalle.

Kuvassa tosin näkyy jo leikkimökin ikkuna, jota ensimmäiseksi irrottelimme. Tarkoitus ei ollut rikkoa lasia, mutta niin se vain napsahti kappaleiksi. Sitten alkoi mennä kappaleiksi seinä.

Syntyneeseen aukkoon istutimme talostamme muutama vuosi sitten vaihtoon joutuneen ikkunan.

Kuvassa jo näkyykin uusi, uljas lattia, jonka isä seuraavaksi naputteli mökkiin. Lattiaa tehtiin 2/3 ja ikkunanpuoleinen reuna jäi tyhjäksi. Siihen on tulossa kasveille ruukkuja. Mutta eipä monessa mökissä ole näin hienoa lautalattiaa!

Sitten vierähti päivä jos toinenkin ennen kuin rakennusprojekti jatkui. Mutta viime viikolla setä Kotonen kävi viimeistelemään mökkirakennusta ja asetteli ikkunan ympärille karmit sekä mökin sisäseiniin vanerit, jotka minä sitten pääsin sutimaan valkoiseksi. Entiset vihreällä maalilla tehdyt "kalliomaalaukset" jäivät piiloon seinän sisään.

Tämän viikonlopun aikana olen vihdoin päässyt mukavimpaan vaiheeseen, eli kalustamaan mökkiä! Ne puuhan käynnistäneet tomaatintaimet muuten kuolivat kirvojen kiusaamina yksi kerrallaan, mutta onneksi puutarhamyymälät ovat tällä hetkellä pullollaan kaikenlaisia houkutuksia.

Ajatuksena mökin rakentamisessa oli, että sitä varten ei osteta mitään uutta, vaan kaikki materiaalit ruuveja ja nauloja lukuun ottamatta olisivat kierrätystavaraa. Mutta tietenkään en mistään tähän hätään löytänyt sopivia tuoleja ja pöytää käytettynä, joten ostin Jyskistä kalusteryhmän eikä se maksanut kuin 40 €.

Ihan valmista ei vielä ole, sillä mökistä puuttuu hylly, jolle kasaan sillä hetkellä poissa käytöstä olevat tavarat. Nyt ne odottavat hyllyn kiinnitystä tuossa oven pielessä ja tekevät maisemasta vielä sotkuisen. Mutta en silti malta olla esittelemättä lopputulosta jo nyt.

Koska ehdottomasti halusin päästä jo tänään kahvittelemaan uudessa kesähuoneessani, piti pikaisesti leipoa korvapuustipataljoona.

Ja sitten päästiin kahville! Pikkumökki on nyt niin hurmaava, että istuskelisin siellä mielelläni vaikka kaiket päivät!

Vaan ei se auta jäädä laakereilleen lepäämään. Monta puuhaa on vielä edessä. Kesäkukkien istutus esimerkiksi.