Made with love

"Lainahöyhenissä on musikaali, jossa on SUURI SYDÄN! Sen showmainen, hyräiltävä ja mieleen jäävä musiikki on ihastuttanut katsojia ympäri maailmaa. Sen inhimilliset tuntemukset: rakkaus, ystävyys, hyväksyminen ja humaanius ovat osoituksena tämän teoksen valovoimaisuudesta. Näyttävät tanssinumerot, silmiähivelevät puvut ja riemastuttava ote elämään takaavat nautinnollisen illan musikaalin ystäville! Lainahöyhenissä vie meidät Ranskan Rivieralle, St Tropez´n showmaailmaan. Georges (Jouni Innilä) on värikkään ja huomiota herättävän yökerhon johtaja, ja hänen puolisonsa Albin (Joni Leponiemi) on häikäisevä La Cage aux Folles´n dragtähti Zaza. Kun Georgesin entisestä elämästä tuloksena syntynyt poika Jean-Michel ilmestyy kotiin, ja kertoo rakastuneensa patavanhoillisen PPM:n eli Perinne, Perhe ja Moraali -puolueen edustaja Dindonin tyttäreen Anneen - on soppa valmis! Georgesin ja Jean-Michelin  täytyy saada Albin pois kotoaan, ja hälyyttää oikea äiti paikalle, kun Dindonit on kutsuttu vierailulle. Mutta yllätykset seuraavat toinen toistaan, kun kaikki ei menekään niin kuin on suunniteltu."

Nämä sanat ja toisen esitteen väite ratkiriemukkaasta musikaalista saivat minut varaamaan meille Jyväskylän viikonlopun perjantai-illaksi teatteriliput Lainahöyhenissä-musikaaliin. Teatterissa oli hyvät tilat ja toimivat käytännöt. Ihan kademielellä muistelin oman kaupungin ahtaita ja sokkeloisia teatteritiloja - Kisalinna ei ole paras mahdollinen, mutta ei Savonlinnasaliin siirtyminen ahtautta ja jonotusta poista.

Esitys oli ammattitaitoinen ja näyttävä ja ihan taatusti rakkaudella tehty. Silti nyt taas arvostan oman kaupungin muutamaa kaikkensa antavaa näyttelijää entistäkin enemmän. He kun tekevät jokaisessa esityksessä useita, loistavia rooleja ja kaikki lavasteetkin nyhjätään tyhjästä. Jyväskylässä oli hyvät näyttelijät, taitavat tanssijat ja avustajat. Kaikki toimi ja näytelmä oli hyvä, Silti en ollut ulos tullessani niin haltioitunut, kun monesti viime aikoina oman kaupungin teatteriesitysten jälkeen. Tai no - Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen ei ihan niin sytyttänyt... ehkä teatteritilan pitäisikin olla pieni ja intiimi, jolloin katsoja on niin lähellä tapahtumien keskipistettä, että on ikään kuin mukana tapahtumissa.

Ei jäänyt dragshow tai muu meno kummittelemaan uniin vaan yö nukuttiin hyvin ja sikeästi. Aamulla pomppasimme pirteinä pystyyn, aamupalalle ja vesijumppaan. Puolilta päivin matkustimme Linkillä jälleen keskustaan. Nyt olimme menossa Palviljonkiin Käsityömessuille.

Messuilla en kuvannut, vaikka kameraa mukana raahasinkin. Siellä oli sellainen tungos, ettei kuvaaminen olisi ollut helppoa. Enkä jaksanut kysellä kaikilta näytteilleasettajilta kuvauslupaa. Oli yksinkertaisempaa pitää kamera kassissa.

Ostoksia toki tein. Houkutuksia oli hirmuisesti, mutta onneksi en jaksanut lähteä kovin paljoa tavaraa kotiin kantamaan. Ostin koru- ja kassitarvikkeita, pikkuisen pussukan, kortteja ja kirjankin. Pellervo-lehden sain ilmaiseksi, tietenkin ajatuksena, että tilaisin sen myöhemmin itselleni. Vaan enpä taida...

Tuo kirja oli kyllä oikea hölmö älynväläys ja heräteostos. Messuilla oli pilvin pimein käsityökirjoja 10 €/kpl ja koska tiedän, kuinka hirveän kalliita käsityökirjat oikeasti ovat, tuli sellainen "pakko ostaa"-fiilis. Miksi sitten menin ostamaan juuri tuon, kun en oikeastaan koskaan nykyään ompele?!

Nuo pienet Made with love -sydämet ovat äärettömän sympaattisia ja ihania, joten en voinut olla ostamatta niitä. Sellaisen voi ilolla ommella omatekemään käsityöhön, jos sen antaa lahjaksi.

Messuravintolassa nautimme hyvää ruokaa. Tarjolla oli jänniä kuorineen paistettuja lohkoperunoita, kanafileitä ja vihanneksia sekä salaattia. Hyvin vatsa täyttyi. Mutta koska olin lukenut Ritan blogista herkkuja tarjoavasta Pannukakkutalosta, niin halusin ehdottomasti käydä testaamassa sen. Nälkä ei ollut sisään mennessä, mutta ei varsinkaan Pannukakkutalosta poistuessa. Listalla oli vaikka minkälaisia vaihtoehtoja suolaisesta makeaan. Äiti meni suoraan pöytään istumaan ja jätti valitsemisen minulle. Siispä tilasin hänelle pannukakun lakkahillolla ja jäätelöllä, itselleni sitruunalakritsakastikkeella ja jäätelöllä. Kun annokset tulivat, nielaisin... olivatpa suuret annokset! Mutta niin hyvää, että kaikki oli pakko syödä!

Joskus vielä kokeilisin mielelläni Pannukakkutalon suolaisia vaihtoehtoja.

Vatsat täysinä matkustimme jälleen Linkillä. Tällä kertaa hotellille päin. Hetken huilasimme, sitten vielä menimme saunomaan ja uimaan kylpylän puolelle. Oli meillä mukava ja tehokas päivä! Ei tarvinnut kauaa unta odotella!