Sukkasato

Äitini sanoi joskus, että mitä enemmän hänellä on elämässään huolia ja murheita, sen enemmän syntyy sukkia. Sillä mittakaavalla elän nyt elämäni surullisinta aikaa! Vaan pieniä ovat meikäläisen murheet maailmankaikkeuden mittakaavassa, ihan vaan mannaryynin puolikkaita.

Kuun alkupuolella päätin testata, saanko aikaiseksi sukkaa vai tuleeko yrityksestä pelkkä epäonnistunut tekele. Ja nyt olen jo tehtaillut neljät sukat kolmeen viikkoon ja yhden amiguruminallen siinä sivussa! Ihan hirveästi himottaisi vain neuloa koko ajan, joten vakava neuloosi on iskenyt. Vaan on se niin mukava tauti, etten parannuskeinoista perusta.

Hirmuisen kiehtovaa on sukkatehtailu varsinkin noista Seitsemän veljeksen Polkka -langoista, raidat syntyvät ihan itsekseen. Vaan näin alottelijalle aiheuttaa haastetta saada aikaiseksi kaksi täysin identtistä sukkaa. Vaaleanpunaisten sukkien harmaa kärki ei sitten millään suostunut saman kokoiseksi molempaan tekeleeseen, vaikka välillä harrastin purkamistakin. Punaoranssien sukkien kantapäissä on värieroa, mutta kärki on siitä huolimatta molemmissa samanlainen. Harjoitus tehnee tässäkin asiassa mestarin, joten on vain jatkettava harjoituksia!

Vahvasti näkyy näissä käsityön leima ja meinasin olla murheellinen, kun en osannut tehdä yhtä siistiä ja tasaista jälkeä kuin äidin sukissa. Mutta kun näin eräässä kahvilassa myynnissä sukkia Unicefin hyväksi ja niissä vasta näkyikin, että ovat käsityötä, annoin itselleni synninpäästön. Sitä paitsi on epäreilua verrata aloittelijan eli minun tekeleitä lähestulkoon ammattilaisen neuleisiin. Äitini on neulonut varmasti satoja sukkia!

Kun punaoranssia lankaa jäi jäljelle reiluhkosti, keksin tehdä lopusta amiguruminallen. Eihän se lanka siihenkään loppunut, mutta tulipahan maskotti virkattua. Eilen ompelin kappaleet yhteen ja meinasin jo ärtyä itseeni, sillä silmäpussit olivat hukassa! Siis se sellainen paperipussi, joka sisälsi äskettäin ostettuja turvasilmiä. Kerkesin jo melkoisen määrän laatikoita ja pussukoita myllätä, kunnes muistin laittaneeni pussin nappilaatikkoon! Ikinä ei ihmisen pitäisi työpöytäänsä siivota!

Nallen virkkausohje on Mia Bengtssonin kirjasta Amigurumi. Jouduin vähän soveltamaan ohjetta, joka oli koukulle nro 5 ja minä koukkuilin kolmosen koukulla.

Melkoisen värikäs ja erikoinen nallukkaisesta tuli. Vaan ihan vänkä pakkaus kuitenkin. :)

Hännäntöpö näkyvissä