lauantai 8. marraskuuta 2014

Mainoksen uhri


Pitkin syksyä on aika ajoin ruokapöytäkeskusteluissa noussut esille ajatus, että haettaisko sitä sun tätä Ikeasta... Ja eikös viime viikolla tullut sähköpostiin mainosta tuolta ruotsalaiselta huonekalujätiltä, että näin isänpäivän alla kaikki isät saavat tavaratalon ravintolassa ilmaisen aamiaisen. Sehän jäi kummittelemaan takaraivoon ja niin innostin sedän ja kuopuksen alkutalven retkelle Matkukseen.

Matkus on mainio nimi. Matkusta on mukava makustella ja miettiä matkustamisen hohdokkuutta ja suomen kielen monimuotoisuutta ja sanaleikkejä. Makustelin tänäänkin Matkuksessa matkailua ja matkustamista.

Aamukahdeksalta auton keula kääntyi kohti Rantasalmea, Varkautta, Leppävirtaa ja Kuopiota. Lämmitin matkakäsityöksi viime talvena kesken jääneen sukanneuleen, joten matkan taittumista tuskin huomasi. Parin tunnin ajon jälkeen pääsimme parkkeeraamaan tyhjähkölle parkkipaikalle.



Miten siinä aina käykin niin, että ensimmäisenä autosta noustua etsitään sitä tiettyä ovea? Sitä, jonka takaa löytyy helpotus. Onneksi Matkuksessa on huolehdittu hätää kärsivistä asiakkaista ja vessoja on riittämiin.

Tyhjennyksen jälkeen oli aika tankata. Setä isänä sai aamiaisen siis veloituksetta. Ei siinä sentit venyneet, että myös minä ja kuopus saimme kupuumme täytettä. Lämmin aamiainen, johon kuului munakas, pitkä nakki, pekonia, sämpylä ja kahvi, maksoi vain 2 €. Tuoremehu houkutti, joten sen ostimme extrana viidelläkymmenellä sentillä. Ja makeana palana jaoimme kuopuksen kanssa kinuskikeksin (0.80 €), joka oli niin makea, että puolikas oli oikein tarpeeksi. Ei kummempaa gurmeeta, mutta massu täyttyi.






Täydellä vatsalla oli hyvä lähteä kiertämään hyllyvälejä. Kuopukselle löytyi säilytyslaatikoita, peltinen, kannellinen roskis ja uuteen sänkyyn uusi lakana. Olohuoneen seinä on huutanut kapeaa kuvahyllyä jo pidemmän aikaa ja sellainen lähti meille mukaan.

Sitten ne heräteostokset...

Kaulinpulikka, peltinen pitsilautanen, pitsiruukut/tuikkukupit, pinkki paperinaru, muffinssiainekset ja -vuoat





Erittäin, ehdottoman tärkeä vekotin eli jauhojenseulojavärkki

Kartiovalkokuuset ruukkuineen saavat vielä koristeeksi Carl Olssonilta ostetut valot ja näistä puista tulee isänpäiväkukat omalle isälleni ja omalle miehelleni, siis Kotosen sedälle, lasteni isälle.


Matkuksen kauppakeskuksessa on kauppoja vähän joka lähtöön. Mutta kuopukselle ei saatu ensi jaksoon uutta kemian oppikirjaa ja minä jäin kaipaamaan askartelukauppaa. Tigerissä sentään pääsimme hypistelemään tiimarityyppistä hilpetööriä ja kassalla piti tuulettaa kukkaroa.

Ompelurasia 3 €, leimasinsetti 3 € ja rautalankaa 1 €



Peltisen ompelurasian sisältö oli positiivinen yllätys. Sieltä löytyi 6 lankarullaa, nappeja, langanpujotushärpäke, ratkoja, sakset, sormustin, mittanauha, hakaneuloja, nuppineuloja ja silmäneuloja. 


Järjestys se olla pitää! (Vaikka huonompikin...)
Että sellanen vappaapäivä!

3 kommenttia:

  1. No niin: nyt meillä on samanlaiset ompelurasiat, pitsilautaset ja -purnukat :) Eikä siinä vielä kaikki: kaulimen ostin myös tämän päivän ostosreissulla :) Ollaan me niin soulsisters!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä?! Onpa hassu juttu! :) Ilmankos tuo pitsilautanen vaikutti jotenkin tutulta... sellainenhan olikin jokin aika sitten blogissasi!
      Biologista siskoa minulla ei koskaan ole ollut, vaikka sellaista olen aina salaa toivonut. Kutkuttavan ihanaa, että nyt on löytynyt sielunsisko! <3

      Poista