Pikaisesti syystulilla

Viime lauantaina tässä kaupungissa oli päällekkäin oikein tapahtumien suma. Oli Taito Shopin teemapäivää, Carlsonin synttäreitä, Syystulia, Keskiaikamarkkinoita, Mahdollisuuksien toria ja illallista taivasalla... varmaan muutakin, mutta en jaksa muistaa kaikkia.

Koska suunnistimme sienimetsään, suurin osa tapahtumista meni meiltä sivu suun. Syystulille sentään ennätin illalla vähän... Flunssainen esikoinen ei jaksanut lähteä eikä setää kiinnostanut. Menin siis omassa seurassa. Jo matkan varrella napsin vähän kuvia, kun sain ihan itse päättää vauhdin ja pysähdykset.

Ihmettelin vähän outoon paikkaan pysäköityä pyörää...

mutta unohdin sen, kun pääsin Kyrönsalmen ylittävälle rautatiesillalle.

Kaupungin yllä oli komea pilvimuodostelma.

Ja linna siellä.

Riihisaaressa oli elämää ja keskiaikamarkkinat täydessä käynnissä.

Olin tähdännyt saapumiseni siihen, kun alkaisi paperilyhtyjen laskeminen tummaan virtaan. Vähän jouduin odottelemaan, mutta en silti mennyt askartelemaan omaa lyhtyä. Halusin ihastella toisten tekemiä.

Lyhtyjen lasku aloitettiin kahdeksalta Pikku Kakkosen rannassa ja ajatus oli, että ne olisivat levittäytyneet pitkin poukamaa. Mutta tuuli muutti suunnitelmat. Laineet painoivat kaikki lyhdyt valonauhaksi rantaan. Joku urhea kahlasi veteenkin viemään lyhtyjä pidemmälle, mutta vain yksi lyhty pääsi rannasta edemmäs.

Kauniilta ne näyttivät, kunnes sammuivat. Tuikkukynttilöistä oli otettu metallikippo pois jolloin sula steariini levisi pitkin lyhtyä ja tuli sammui.

Väkeä oli paikalla kuin pipoa.

Yritys hyvä kymmenen ja ensi vuonna uudestaan!

Kaikkialla parveili porukkaa ja minua metsäläistä alkoi yksin ahdistaa. Kylmäkin alkoi tulla. Päätin siis jättää tulishown ja juhannuksesta saakka odottaneen kokon polton katsomatta ja kipaista kotiin ja saunaan. Matkalla ohitin Hobittien kahvilan,

Olavinlinnan,

Riihisaaren,

Linnankadun,

Tallisaaren,

Linnan pässin,

ja yön sylissä lepäävää linnaa ihailin pitkin matkaa...

Hopearannan palvelutalon puutarhaan oli viritelty kodikas lyhtyrivistö.

Vielä kuvasin aavemaista linnaa rautatiesillata käsin.

Maantiesilta näkyy kaukaisuudessa Tuokkolanlahden sillalta katsottuna.

Sitten olinkin jo kotona ja pääsin lämmittelemään saunan lämpöön. Ehkä ensi vuonna tulee tilaisuus osallistua paremmin tähän syksyn aloittavaan tapahtumaan.