Yksi kesäinen viikko

Sen verran on ollut kesäistä hässäkkätä, etten ole pysynyt ajan tasalla blogipäivitysten kanssa. Otetaan siis pikakelaus viime viikkoon ja aloitus jo edellisen viikon lauantaista... Silloin pidimme sedän kanssa piha- ja autotallikirppistä. Se on kätevää, kun ei tarvitse roudata myytäviä romppeita yhtään minnekään ja tulee siivotuksi autotallikin siinä sivussa.

Olemme pitäneet tällaista kirppistä ennenkin, mutta edellisestä on jo ihan hirveän pitkä aika. Sen muistin kuitenkin, että kotipulla teki aina hyvin kauppansa, joten ajattelin testata, vieläkö leivonnaisilla olisi menekkiä. Heräsin hirveän aikaisin (ennen viittä) ja ensitöikseni alustin pullataikinan. En ole leiponut pitkiin aikoihin, ja nyt taikina päätti innoissaan tulla ulos astiasta... Puolitoista litraa kauramaitoa ja vallan helteinen keli, niin kävi suurinkin kulho pieneksi.

Tein korvapuusteja ja voisilmäpullia. Puustit paistuivat uunissa toinen toistaan tukien eli väsyneinä kyljellään. Onneksi suurin osa onnistui ihan hyvin, mitä nyt viimeisistä tuli ihan jättipuusteja.

Toin pullat tarjolle tarjottimilla ja pyyhkeillä peitettynä. Takana lasikuvun alla on mustikka-valkosuklaamuffinsseja, jotka olivat ihan törkeän hyviä.

Kymmeneltä avasimme kaupan. Katselijoita ja ostajia kävi tasaisena virtana pitkin päivää. Jotain myytiin, aika paljon jäi vielä seuraavaan kertaan...

Sunnuntaina ajoimme Mikkeliin, kuten edellinen postaus jo kertoikin. Tullessa takapenkillä matkusti kaksi murusta.

Murusten kanssa olen lenkkeilyt lähimaastossa aamuin illoin ja napsinut kuvia ihan liikaa. Päivisin on ollut niin helteistä, että silloin ei ole voinut näitä karvaisia kavereita juoksuttaa vaan pissihommat on hoidettu ihan omassa pihassa.

Mutta kyllä näissä maisemissa kelpaa koiria kävelyttää!

Maanantaina pääsin herkuttelemaan Sulosaareen Kalliolinnan lettukahvilan superhyvillä letuilla ja mukaan sain töistä hyviä tyyppejä. Kuvia ei ole todistusaineistoksi, mutta se on lukijoiden kannalta vain hyvä, ettei tarvitse kuolavanoja pyyhkiä suupielistä.

Kahvilassa oli oikein ruuhkaa ja lettuja sai odottaa kauan, mutta ei se haitannut. Meillä oli niin rattoisaa, että aika meni ihan siivillä. Lopulta minun oli ihan pakko olla ikävä ihminen ja lähteä ulkoiluttamaan kesävieraita eli koiralapsia.

Koiralasten kanssa meillä on tietty kallioleikkaus, jossa pitää joka kerran pysähtyä saamaan pikkuisen kiltteyspalkkaa.

Helteellä koiria helpottaa, kun saa vatsan alusen viileäksi. Vaalea koira on oikea vesipeto ja ui innoissaan pitkät tovit, mutta tummalle koiralle riittää kahlailu. Molemmat kyllä pinkovat veteen niin vauhdilla, että jos ei taluttaja pidä varaansa, voi hänkin olla pian polviaan myöten järvessä.

Perjantai-iltana pääsin Kalastajankojulle hyvässä seurassa kuuntelemaan the Bowties-duoa ja nautiskelemaan herkullisista muikuista. Tällä juhlistin sopivasti maanantaina alkavaa lomaa.

Lauantaina ennen kampaajaa kävimme Kotosen sedän kanssa vähän katselemassa alennusmyyntejä ja nautiskelemassa Sokoksen Kulma-kahvilassa suussasulavat kakkupalaset. Näilläkin juhlistettiin lomaa, sedän jo viikon kestänyttä ja minun pian alkavaa.

Kun niitä herkkuja on tullut pisteltyä, on hyvä, että nämä toimeliaat personal trainerit pitävät huolta tädin liikunnasta. Taas mentiin!

Heh heh, olipas hauska juttu!

Ja kesäilta. Se on kaunis.

Näin on päästy tämän päivän aamuun. Meinipä viikko nopeasti!

Huomenna palautetaan koiralapset emännälleen. Mitä sitten tapahtuu, se onkin jo toinen juttu!