Nimpparimuistamisia

Elli Kotosen oikea minä vietti nimipäiväänsä maanantaina. Juhlallisuuksia ei ollut, mutta ihanat ihmiset muistivat silti. Yläkuvan kortti tuli kummeilta Klaukkalasta, seuraava posti korttikaveri-Outsalta Kouvolasta.

Vanhemmat toivat isänpäivävierailullaan myös nimipäivämuistamiset eli ihmeelisen ihanan villasukkakortin sekä soman kimpun neilikoita ja kimpun keskellä nökötti muhkean kokoinen krysanteemi.

Työkaverilta sain korppukäsilleni voidetta ja mainion kortin. Samaan kuvaan pääsi esikoiselta saamani viime joulun lahjakynttilä.

Kamalasti harmittaa, etten kuvannut kukkakimppua heti sunnuntaina. Maanantaiaamuna nimittäin olohuoneessa odotti lohduton näky. Krysanteemi oli pudottanut kaikki terälehtensä. Onneksi neilikat sentään jaksavat hehkua kauniina.

Nyykähtänyt krysanteemi pääsi kuin pääsikin vielä kuviin. Vaikkei se enää kovin edustava ollut.

Toivottavasti sedältä saamani lahjakukka, soma bonsaipuu, olisi pitkäikäisempi. Pupu löytyi omista vanhoista jemmoista puun juurelle patsastelemaan.

Kiitos kaikille muistamisista!