lauantai 18. lokakuuta 2014

Talvi yllätti puutarhurin


Hupsista keikkaa, viime yönä olikin kunnon pakkasyö! Räystään alla edelleen nököttävä sadevesiastia oli jämähtänyt ankkajäähän. Kesäkukat paleltuivat ja mullat jäätyivät möykyiksi ruukkujen sisään. Kun ei täti millään uskonut, että talvi on oikeasti tulossa pakkasineen... Tuokin yläkuvan betoniruukku on nyt kuorrutettu jäällä ja syyslehdillä.

Klipsuvirkkauskurssille järjestettiin jatkokurssi ja sen aika oli tänään. Sain autokyydin kurssipaikalle, mutta lähtö ei sujunutkaan kuin palmun alta. Ikkunoiden reipas skrapaus oli merkki siitä, että kesän lämpö on muisto vain.


Kurssilla olin ensin vähän hukassa, että mitä sitä oikein alkaisi seuraavaksi tehdä. Muiden virkkaajien kanssa ihailimme toistemme kättentöitä ja neuvoimme toisiamme toteuttamaan samankaltaisia luomuksia. Kokeilin rannekorun tekemistä, sillä kuopus toivoi että tekisin sellaisen hänelle sinisenä. Mutta eipä sattunut sininen lanka mukaan, joten opettelin tekniikkaa pinkillä puuvillalangalla. Sitten kokeilin pyöreän kukkamaisen laukun tekemistä. Alku oli aikamoista säätämistä, mutta kun homman sain hyvin alkuun, niin sitähän olisi virkannut vaikka kuinka. Valmista ei tosin vielä tullut, mutta onhan se päivä vielä huomennakin!




Kävelin kotiin kurssilta ja ihailin taas upeaa syyspäivää. Onneksi olin napannut kaapista jo talvitakin ylleni, joten hyvin tarkeni kameran kanssa keikistellä pitkin katuja.








Kotipihassa tyhjentelin astioita, joihin oli jäänyt vettä jäätymään. Mutta syöksytorven alla olevaa astiaa ei saanut pois paikaltaan edes. Siinä se nyt nököttää umpijäässä!




Kosmoskukkien kesähehkua suitsutin vielä hetki sitten. Nyt oli pakkanen tehnyt tehtävänsä eikä kasvi enää ole ilo silmälle. Sen ja muut kesäkukat kiikutin kompostiin, jos vain sain pois purkista. Se ei ollut erityisen helppo tehtävä... Verenpisara, pasuunakukka ja jättimuratti pääsivät autotalliin yrittämään talvehtimista sisätiloissa.


Kovin hyytävältä näytti pihassa kaiken kaikkiaan.




Vaan ihmekös tuo. Eletään sentään jo lokakuun loppupuolta. Noinkohan sitä pitäisi lopettaa pyöräilykausikin tältä vuodelta? Ihan mukavasti tuli matkamittariin kilometrejä, Ostin pyörän juhannuksen jälkeen ja sen kummemmin panostamatta olen sitkuttanut pyörän mittariin reilut 1180 kilometriä. Hiihtokilometrejä tuskin tulee läheskään tuota... jos edes sen verran, että nolla putoaisi pois luvun lopusta... Saapa nähdä kuinka tädin käy!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti