Lanttulaatikkoa, porkkanalaatikkoa, imellettyä perunalaatikkoa, lihapaistia, kinkkua, sienisalaattia, karjalanpiirakoita, kylmäsavustettua lohta, appelsiiniriisiä, taatelikakkua, piparileivoksia, minttusuklaapikkuleipiä, suklaakonvehteja, kotikaljaa, Marianne-karkkeja, After Eight -suklaata, cashew-pähkinöitä ja mitähän muuta... Joulupäivät ovat olleet yhtä syöpöttelyä ja kaikki ruoka on vaan niin hyvää! Joku tolkku sentään on säilynyt, sillä vaikka herkkuja on tullut mässäiltyä, olo ei silti ole ylen turvonnut. Eikä ole tarvinnut turvautua lääkärien apuun, kuten joidenkin ylensyöneiden joulunviettäjien on täytynyt tehdä, ainakin jos iltalehtien lööppejä on uskominen.
Tänään postin mukana tulleessa Kodin kuvalehdessä kehotettiin järjestämään juhlia pienimmästäkin syystä. Ehkä siksi, että alkamassa ovat pitkät härkäviikot ilman virallisia, kirkollisia juhlapäiviä. Koska meillä oli jo valmis kakkupohja odottamassa, siitä tekaisin siis jouluähkynlopettajaiskakun. Kuopus tosin ehdotti, että kakku olisi Hannun kakku, päivän nimipäiväsankareiden mukaan.
Kakku on perussokerikakku, kostutettu laktoosittomalla maidolla, välissä itse tehtyä omenahilloa ja kermavaahtoa, johon makua antaa valkosuklaalimerahka. Samaa kermaseosta on kakun päälläkin, mutta koska sitä ei riittänyt reunapursotuksiin, niihin vatkasin Flora Vispiä. Koristeet tein Fazerin värikkäistä kuulista ja keskellä kakkua vielä valkosuklaasydän.
Jospa sitä piakkoin vaikka kahvit keittelisi ja kakkua maistelisi....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti