Pari viikkoa sitten kerroin ostaneeni kevätmarkkinoilta entiseltä työkaverilta uuden ovikoristeen, koivunrisuista muotoillun kippurasydämen. Vannoin ja vakuutin, että kuva seuraa myöhemmin ja nyt lunastan lupaukseni.
Ovessakin kippurasydän näyttää vallan mainiolta. Ensin pesin oven lasin ja mies ystävällisesti ruuvasi ruuvin ristikkoon ja nyt on sydän paikallaan . :) Kunhan sää vielä lämpenee, on aika jälleen öljytä oven pinta. Aikaisesta keväästä huolimatta nyt on vielä liian aikaista.
Myöhemmin päivällä kuulin läheisen ihmisen murheesta. Omakin sydän on nyt ihan kippurassa. Mutta silti uskon, niin kuin aina, että asioilla on tapana järjestyä ja tälläkin murheella on jokin tarkoitus. Murehtijaa en silti oikein osannut lohduttaa, kun kaikki sanat tuntuvat suuren surun aikaan tyhjiltä ja mitättömiltä.
Tämä on taas sellainen lauantaipäivä, että yötyöläisen puolison oli keksittävä päiväksi hiljaista puuhaa tai poistuttava neljän seinän ulkopuolelle. Siispä korkkasin pyöräilykauden ja polkaisin kaupungille. Pitkästä aikaa päätin pistäytyä kirpparilla. Ensin vaikutti, ettei pöydiltä olisi löytynyt mitään aarteita, mutta lopulta onneksi sinnikkyys palkittiin, jälleen kerran. Kuopukselle löytyi koulua varten kaksi äidinkielen kirjaa (1 €/kpl), esikoisen toukokuista juhlaa ajatellen ostin Kodin juhlakirjan (3 €) ja pääsiäisen lähestyminen vaikutti siihen, että kaksi pinkkiä pientä pupua (0,50 €/kpl) muutti meille. Höperöin ostos oli kai turkoosi kukkamaljakko (1 €), mutta kun se oli niin kaunis... Vielä kirpparin eteisen saa ottaa -korista poimin mukaani aikakauslehtiä. Olen vallan tyytyväinen löydöistäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti