perjantai 25. lokakuuta 2013

Syysperjantain vapaus



Eilen illalla sain sähköpostia ventovieraalta ihmiseltä. Mutta postcrossaaja voi aina ottaa yhteyttä toiseen postcrossaajaan ja yleensä yhteydenotto kantaa jonkinlaista hedelmää. Tänään siis tapasin iloisen ja mukavan nuoren naisen, joka oli täällä suht' toimettomana miehensä tehdessä keikkatöitä. Onneksi minulle sattui vapaapäivä, joten laitoin odottavat kotityöt -listan piiloon ja polkaisin pyörällä sumusateen läpi tutustumaan uuteen ihmiseen.

Kiersimme kaupungin parhaan kirpparin ja ihailimme ja ihmettelimme tarjontaa. Uusi ystäväni osti postikortteja, jotka kirpparin korttitelineessä ovat puolet halvempia kuin kirjakaupoissa. Hän kertoi lukevansa Paskat kirppislöydöt -blogia  ja emmekös me löytäneetkin tuotteita, jotka olisivat sopineet tuon blogin kuvauksiin. Itse ostin harkinnan jälkeen pyöreän virkatun pitsiliinan. Liinan halkaisija on metrin ja se maksoi 10 €. Olen kirppareilla yleensä piheistä pihein ja kymppi on iso raha. Mutta tuo liina sattui olemaan sellainen, että sille on ollut tilausta meillä kotona jo pidemmän aikaa. Amatsonin liljan alla oleva pikkupöytä on liinan puutetta valitellut jo pitkät tovit.




Kirpparilla tein vielä lisälöydön, jonka tarpeellisuudesta en osaa mennä sanomaan juuta enkä jaata. Mukaani lähti kolme englanninkielistä kirjaa. Niillä ajattelin ilahduttaa abiturienttiesikoistani :)


Kirjat maksoivat huimat 50 senttiä kipale, joten jos ne jäävät meillä hyllyyn pölyttymään, raaskin kyllä laittaa ne nopeasti eteenpäin ja uudelleen kiertoon.

Kirpparilta suunnistimme kirjaston kahvilaan haukkapalaa puremaan ja rupattelemaan. Harmi, ettei ollut siellä kamera mukana. Kahvilan kupit ja leivonnaiset olisivat olleet ihastuttavan kuvaukselliset! Siinä pyöreän pöydän äärellä rupatellessa entisistä ventovieraista tuli tutut ja juttua pulppusi vaivattomasti. Postcrossing on hauska harrastus ja sen avulla olen vuosien saatossa tutustunut moneen uuteen ihmiseen ja suurin osa näistä uusista tuttavuuksista olisi varmaan muuten jäänyt kokonaan syntymättä.

2 kommenttia:

  1. Kaunis liina, joka vain odotti tilaisuutta päästä pujahtamaan pikkupöydällesi. Ja tuo tuo kirjasarja löytynee meidänkin abimme ahkerimmin luettujen opusten listalta. Ihana blogi! :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos sinulle, tuntematon, kommentistasi! :) Ilahduttavaa, että löysit upouuden blogini.

    VastaaPoista