tiistai 22. marraskuuta 2016

Löytö jos toinenkin

Viime aikoina olen ravannut Kympintorilla ahkerasti, koska minulla on ollut hakusessa tarvikkeita erinäisiin askarteluihin, Noh... kuten kaikki tietävät, kirpparilta ei yleensä löydä sitä, mitä sieltä menee etsimään, mutta kaikenlaista muuta kyllä tarttuu mukaan.  Kuten kuvasta näkyy:


Pieniä tarjottimia etsiskelin tuunauskokeiluihin. Löytyi sitten Marimekon tarjottimet! 8 tarjotinta maksoi 15 euroa, joka on iso raha. Mutta koska tarjottimet olivat juuri oikeaa kokoa, ostaa paukautin koko kasan. Nyt on tarjottimia vähäksi aikaa tuunattavaksi! Tuo kuosihan ei itsessään minua viehätä, joten hyvin voin muokata näkymän mieleisekseni. Marimerkon 6 lasista joulupalloa maksoi yhteensä 12 euroa ja menin ihastumaan niihin niin, etten voinut jättää palloja pöydälle.







Kirja-askartelujen taitteluihin paras materiaali löytyy vanhoista sanakirjoista, virsikirjoista tai raamatuista. Paperi on henkäyksen ohutta ja helposti työstettävää, mutta silti vahvaa ja kestävää. Minulla oli onni bongata kolme sanakirjaa 0.20 senttiä/kpl ja englanninkielinen Holy Bible oli tyrkyllä saa ottaa -hyllyssä.


Suomalais-englantilaisen opiskelusanakirjan sisuksen kerkesin jo taitella...


Lasinauha (1 €), ruusukoristepaikka (0,25 €), puuhelmet (3 €) ja metalliset joulukoristeet (0.50 € koko kasa) joutuvat kirja-askartelutarvikkeiksi, mutta puuhelmistä tehty rannekoru on kuin stressilelu, sitä on kiva hypistellä. Rannekorun hinnan jo unohdin... olisko ollut euron tai kaksi.


Pussukkariippuvainen ei voi jättää Marimekon isoa kukkaroa vetelehtimään kirpputorin myyntipöytään, vaan mukaanhan se oli korjattava kolmella eurolla. Pienet somat lasipurkit joutuvat myös tuunaustarvikkeiksi, luulen. Ne maksoivat 0.50 €/kpl.



Käsin kirjotut kukkataulut (4 kpl) puukehyksissä maksoivat 2 euroa yhteensä, kolme pitsiliinaa sain eurolla, käteenkäypänen kuksa maksoi euron, samoin kaviokoukku, jolla en tosiaankaan aio putsata heppojen kavioita vaan pihan kivetyksen rikkaruohottuneita välejä.


Kuksan ainoa "vika" on toiselle puolelle poltettu nimi Kalle... Joko on yritettävä hioa kaiverrus pois tai sopeuduttava väärän nimen aiheuttamaan identiteettikriisiin tai löydettävä kuksalle uusi Kalle-omistaja. Mielestäni tämä ihanuus on enemmän naisen käteen käyvä, miesten lihaksikkaammat näpit eivät ehkä yhtä somasti asetu soreisiin sormenreikiin.



Merensininen Vero Modan neule pääsi mukaani kahdella eurolla.


Ikean puinen aterinlokerikko (5 €) pääsee meillä ihan muuhuin kuin alkuperäiseen käyttöön. Kunhan muutaman päivän ajan touhuamani tuunailut valmistuvat, esittelen lokerikon uuden sijoituspaikan. Samoille seutuville päässee myös tänään meille muuttanut Amanda B:n office-lokerikko (10 €), johon suunnittelin oivallisesti sijoittavani lähetettävien korttien kokoelmaani. Muffinivuokaa pyörittelin käsissäni jo aiemminkin, mutta 5 euroa oli siitä mielestäni liikaa. Tänään hinta oli alennettu kolmeen euroon, ja nyt siis raaskin ostaa vuoan.


Ihan kamalasti olen taas ostanut. Mutta ihan älytöntä en mitään....

4 kommenttia:

  1. Johan oli aarteita! Marimekkoriippuvaisena kuolakin valuu... Pallot ovat ihanat ja tarjottimistakin tykkään. Pussukan olisin kotiuttanut myös, jos itse olisin apajalle osunut. <3

    VastaaPoista
  2. Tuli meijän iskä mieleen tuosta kuksasta, vaikka Kalle ei kutsumanimensä olekaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaa mitä! Miule tuli ihan sama mielleyhtymä! :)

      Poista