Kun Helsingin reissullani näin ystävää, hän vinkkasi minulle taidenäyttelystä, josta arveli minun pitävän. Näyttely oli Taidehallissa, josta en ollut ennen kuullutkaan. Se löytyi kuitenkin helposti ystävän antamien ohjeiden perusteella läheltä Eläintieteellistä museota.
Taidehallin näyttely oli Anu Tuomisen Huomenna tänään on eilen. Näyttely on esillä 18.1. - 1.3.2020. En oikein tiennyt, mitä mahtoi olla odotettavissa...
Vilautin museokorttiani, riisuin ulkovaatteet ja suunnistin kohti näyttelysaleja...
|
Vasemmalle, oikealle. 2020 |
En tiennyt mihin suuntaan lähtisin, joten lähdin vasemmalle. Päädyin kiertämään näyttelyn vastapäivään ja ilmeisesti juuri väärään suuntaan. Mutta ei se haitannut.
Ennakko-odotuksia ei ollut. Siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi lumouduin täysin. Näyttely oli kerrassaan nerokas, oivaltava ja huumorilla höystetty, ihailin loistavia oivalluksia ja hihittelin itsekseni.
Taiteilija on etsinyt materiaalit kirpputoreilta ja jätelavoilta. Patalappuja, lapasia, astioita, kyniä, lankoja... Materiaalia löytyy myös luonnosta, meren rannalta ja metsistä. Hänellä on useampikin työhuone täynnä tavaraa tarkasti luetteloituna. Toisten roskat ovat Anu Tuomiselle aarteita, joista on syntynyt uutta, kiehtovaa taidetta.
Taisin ottaa aika monta valokuvaakin, vaikka mukanani oli vain kännykkä. Kuvat puhukoot puolestaan:
|
Sadetakki, 2018 |
|
Maan poveen kulkevi tie, 2005 |
Seuraavana yksi parhaista ideoista, joskaan en näitä huopikkaita jalkoihini haluaisi.
|
Pakkanen nipistelee, 2010 |
|
Metsänraja 1994, Metsänomistaja 2008 ja Harvesteri 2020 |
|
Murtovesi 2020 |
|
Kivisen pellon leipä 2013 |
|
Yöpyä yön yli, uinahtaa kesäyö, koko talvi 2018 |
|
Aurinkokuivattuja porkkanoita 2002 |
|
Tuulettumassa 2020 (2007-) |
|
Vesilinnun pesä 1995 - 2003 |
Seuraavaksi luultavasti Aamiainen taivasalla.
Sitten Metsämarjoja, olkaa hyvät:
|
Nälkä 1993 ja Maitokin maahan kaatunut 2004 |
|
Sipulit 2003 |
|
Hauraita muistikuvia kadonneesta puutarhasta, kadotetusta metsästä 2016 |
Kurkistus Maakellariin, 2003 -
|
Kesäteatteri, pieni näyttämö 2020 (2014) ja Varjot 2012 |
Yhdessä salissa oli monta työtä, joiden kaikkien nimi oli Naisen mitta? (sukan kantapää) Liekö ollut kantapään oppimisessa haastetta kerrakseen, mutta näköjään on oppi mennyt perille.
|
Keskiharmaa 2017 |
|
Lämpömittari, 1997 |
Seuraavaan taideteokseen jouduin minäkin mukaan lasin heijastamana.
|
Maisema, piirustus 2007 |
Osa töiden nimistä jäi laittamatta muistiin. Koska nimikyltit olivat joskus kaukana itse teoksesta, saattaa olla, että osa nimistä on lipsahtanut väärään työhön... olen kyllä yrittänyt olla tarkkana ja nohevana ja toivon, ettei olisi tullut virheitä. Ainakaan monta.
|
Koulumaito 2012 |
|
Marjanpoimijan vapaa-ajan tossut 2013 |
|
Luonnos maisemaksi 2010 |
|
Silmukoiden luominen raidallista kaulaliinaa varten 2007 |
Kirpputoreilta löytyneistä patalapuista on syntynyt melkein seinän kokoinen taideteos, Oikeita väriympyröitä 1997 -
|
Marjanpoimijan paremmat kengät |
|
Mehukellari 2020 |
|
Porkkanoita ja hölskytyskurkkuja 2020 |
Jälkiruokia 2020 (2016) :
|
Kausityöntekijät ryhmäkuvassa 2012 |
Tämän näyttelyn katsoisin mielelläni uudelleen. Harmi, että se on niin kaukana!
Olipa oivalluksia ❤️ Kiitos kattavasta kuvakierroksesta ❤️
VastaaPoistaOlepa hyvä! Mukavaa, että tulit mukaan :)
PoistaOn kyllä todella paljon ollut ideaa tehdä tuollaisia....on ollut näkemystä ja oivallusta. Huh. Kaikesta voi näköjään tehdä taidetta. Niin hienon näköisiä juttuja kun tarpeeksi on vaikka patalappuja tai kynänpätkiä.
VastaaPoistaMielellään kävisi kyllä katsomassa. Näkyy 1.3. asti olevan tuo näyttely.
Kiitos!
Sehän siinä näyttelyssä niin innostavaa olikin, kun ihan tavalliset tavarat olivat päässeet uuteen merkitykseen. Ihan käsittämättömän hyvä mielikuvitus pitää olla ihmisellä, joka tekee tällaista taidetta.
PoistaIlman muuta kannattaa mennä katsomaan, jos on mahdollista!